Karttoja monimutkaiseen maailmaan

Olen viime päivinä törmännyt monessa kirjoituksessa Milton Friedmanin toteamukseen siitä, että vain kriisit saavat aikaan todellista muutosta, ja että kriisitilanteessa aiemmin poliittisesti mahdottomilta pidetyistä, ympärillä lojuvista ideoista tulee poliittisesti vääjäämättömiä. Koronapandemian jälkeistä maailmaa kuvattaessa korostuu merkittävä muutos tai ainakin mahdollisuus siihen. Toisaalta tilanteen nähdään myös kiihdyttävän jo käynnissä olevia muutoksia.

Mutta millaisia ideoita ympärillämme lojuu ja millaiset muutokset nyt kiihtyvät? Miten hahmottaa kokonaiskuvaa kohinaisessa tilanteessa, jossa olisi toimittava nopeasti? Löytyisikö jostain kartta, jonka avulla suunnistaa?

Karttaa on käytetty vertauskuvana tulevaisuuksien tutkimuksessa jo pitkään, mm. Osmo Kuusi, Kerstin Cuhls & Karlheinz Steinmüller ovat kirjoittaneet ”tulevaisuuskartasta” hyvän kuvauksen. Tulevaisuuskartta auttaa hahmottamaan päämäärää ja vaihtoehtoisia polkuja, joita pitkin edetä. Se on kuvaus maastosta, jossa nyt olemme, ja sen muutoksista. Se on kuitenkin aina vaillinainen kuvaus, joka ei vastaa täysin todellisuutta. Hyvä kartta on kuitenkin tyhjää parempi.

Miten lukea tulevaisuuskarttaa?

Tulevaisuuskartan käytössä tulee ottaa huomioon muutamia asioita. Ensinnäkin tulee olla tietoinen kartantekijän tekemistä rajauksista. Kuvaako kartta koko maailman muutoksia vai jonkin tietyn aiheen tai alueen, eli mikä on kartan mittakaava? Mitä varten kartta on tehty, sopiiko se kenelle tahansa vai jollekulle tietylle ryhmälle? Kannattaa myös pitää mielessä, että kartantekijä ei ole käynyt kuvaamassaan maastossa, vaan tehnyt kartan tarkkailemalla ympäristöään.

Toisekseen on hyvin eri asia olla maastossa kuin kartalla. Tulevaisuustiedossa korostuu tulkinta – mitä kuvatut muutokset tarkoittavat omalta kannalta? Miten karttaa luetaan? Toisaalta maastossa saattaa tulla vastaan yllätyksiä, jotka eivät ole kartalla – miten ne voisi ottaa huomioon kulkiessaan eteenpäin? Lisäksi maasto ei ole täysin muuttumaton, vaikka pääpiirteet usein säilyvätkin samoina.

Kolmas ja toiminnan kannalta ehkä tärkein huomio on, että kukaan ei liiku tässä maastossa yksin. Lisäksi kaikille ei ole samaa karttaa tai välttämättä minkäänlaista karttaa. Ja kuitenkin tulisi päästä ryhmänä eteenpäin.

Kaksi esimerkkiä tulevaisuuskartoista

Millaisia karttoja olisi nyt tarjolla ja miten hyvin ne sopivat koronapandemian muuttamaan tilanteeseen?

Juuri julkaistussa Ellun Kanojen Tuplarytmihäiriö-raportissa korostetaan kahta maailmaan merkittävästi vaikuttavaa muutosta erityisesti yritysten näkökulmasta. Jo tutun teknologisen kehityksen rinnalle on noussut maapallon ekologisen kantokyvyn rajojen saavuttamisen ja ylittämisen seuraukset.

Samalla kun vielä haukotaan henkeä digitalisaation ja viestintäteknologian kehityksen jäljiltä, käy yhä selvemmäksi, että ilmastonmuutos ja muut ympäristöhaasteet ja niihin vastaaminen tulevat muuttamaan maailmaa merkittävästi.

Viestintäteknologian muutos ja vastaaminen ympäristöhaasteisiin näkyvät selvästi myös nykyisessä poikkeustilanteessa – niiden suhteen on runsaasti ideoita lojumassa ympärillämme, joita nyt on otettu tai otetaan käyttöön. Etäyhteydet ja uudet palvelut esimerkiksi ruoan tilaamisen suhteen arkipäiväistyvät, ja investoinnit kestäviin ratkaisuihin saattavat kiihtyä. Raportissa puhutaan maapallon kantokyvyn lisäksi myös ihmisen kantokyvystä ja sen tukemisesta, mikä korostuu entisestään nykyhetkessä.

Tuplarytmihäiriö-raportissa kerrotaan kattavasti, millaisia ideoita ja muutoksia ympärillämme tällä hetkellä on. Raportissa kuvatut muutokset eivät ole poistuneet poikkeuksellisessa tilanteessa minnekään, vaan pikemminkin korostuvat ja kiihtyvät. On kuitenkin meistä kiinni, mihin suuntaan lähdemme. Oleellista on siis hahmottaa edessä olevia valintoja.

Sitran Megatrendit 2020 -raportti kuvaa valintoja jännitteiden avulla. Se tarjoaa kartan, jonka avulla hahmottaa koronapandemian mahdollisia pidempiaikaisia vaikutuksia ja jäsentää niitä kysymyksiä, jotka ovat nyt entistä polttavampia.

Miten saamme aikaan reilun siirtymän kohti kestävämpää yhteiskuntaa? Millaiseksi muovaamme talousjärjestelmää? Miten vähennämme hämmennystä ja vastakkainasettelua? Miten ymmärrämme paremmin toisiamme? Miten vaikutamme teknologian kehitykseen ja käyttöönottoon? Näitä teemoja tullaan avaamaan tarkemmin kevään aikana julkaistavassa kirjoitussarjassa.