Kestävän talouspolitiikan haasteiden äärellä Berliinissä

Sitran kestävän talouspoliitikan opintomatka Berliiniin oli poikkeuksellisen antoisa. Sen aikana vierailtiin muun muassa Bertelsmann-instituutissa, jossa käytiin läpi Saksan ja EU:n kehitysnäkymiä. Instituutin tutkija Dominic Ponattu kertoi mielenkiintoisesta laskelmasta, jossa oli arvioitu EU-jäsenyyden tuottoja ja kustannuksia jäsenmaissa. Suomen kohdalla vuosittaiset tuotot ovat 992 euroa/asukas ja kustannukset 50 euroa/asukas. Taloudellinen hyöty on siten lähes 20-kertainen menoihin verrattuna. Tämä on hyvä muistaa EU-vaalien kynnyksellä.

Vierailun aikana kuultiin alustus myös Saksan energiamurroksesta (Energiewende). Kaikesta päätellen kuilu tavoitteiden ja käytännön välillä on pelottavan suuri. Päätös fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman korvaamisesta uusiutuvilla energiamuodoilla muutamassa vuosikymmenessä kuulostaa hurjalta, kun muistaa, että fossiilisten ja ydinvoiman yhteenlaskettu osuus on edelleen 86 prosenttia Saksan energian kokonaiskulutuksesta.

Kun siihen lisää uusien energiantuotantolaitosten vaatimat luonnonvarat, jokainen ymmärtää, ettei energiamurroksen toteuttaminen ole läpihuutojuttu. Saksan tapauksessa energiantuotannon siirtyminen kokonaan uusiutuviin vaatisi miljoonien uusien aurinkopaneeleiden ja kymmenien tuhansien uusien tuulivoimaloiden rakentamista.

Maailmanpankki on arvioinut, että tiettyjen metallien ja mineraalien – kuten koboltin, litiumin, nikkelin, kuparin ja alumiinin – kysyntä kymmenkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Saksan autoteollisuus onkin alkanut etsiä keinoja, joilla se voisi loikata ajoneuvojen sähköistämisen vaatiman akkuteknologian yli siirtymällä suoraan polttokennoihin, jotka perustuvat vetytekniikkaan.

Osa kehitysnäkymistä on lupaavia

European Climate Foundationin edustaja Simon Wolf kertoi terästeollisuuden innovaatioista, joilla teräksen karaisemisessa käytetty hiili on korvattu vedyllä. Hiilivapaan terästuotannon kustannusten noustessa 20 – 30 prosenttia sen hintavaikutukset kuluttajatasolla jäävät lopulta vain puoleen prosenttiin. Siirtyminen puhtaisiin teknologioihin voi siten joissain tapauksissa tapahtua yllättävän kivuttomasti.

Loppukeskusteluissa nousi esille, ettei ekologisesti kestävää rakennemuutosta voida toteuttaa ilman että huolehditaan samanaikaisesti myös hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta tukevista toimenpiteistä. Kansainvälisissä suhteissa EU:n edustama yhteiskunta- ja talousmalli on ajautumassa puolustusasemiin, mikäli poliittiset suhdanteet kiristyvät nykyisestä. Yhteiskuntien reformikyvykkyys riippuu pitkälti niiden sisäisestä yhtenäisyydestä. Käymistilassa olevissa maissa rakennemuutoksen vaatima kehitysloikka jää todennäköisesti puolitiehen tai kokonaan ottamatta.

Kestävän talouspolitiikan kannalta olennaista lienee lopulta selkeiden tavoitteiden määrittely määräaikoineen. Kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse olla valmiiksi vastausta. Tärkeintä on yhteisen suunnan ja tahtotilan määrittely. Ratkaisut löytyvät todennäköisesti matkan varrella.

Sitran vierailijablogaukset antavat äänen eri alojen tulevaisuudentekijöille. Kirjoitukset eivät (välttämättä) kerro Sitran työstä, vaan ovat kirjoittajiensa ajatuksia ajankohtaisista asioista. Tämän blogauksen on kirjoittanut Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskinen.

Sitra järjesti toukokuussa kestävän talouspolitiikan opintomatkan Berliiniin. Täydennyskoulutus oli ensimmäinen laatuaan ja suunnattu Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutukseen vuonna 2013 osallistuneille alumneille. Matka tarjosi osallistujille tuhdin paketin Saksa- ja EU-tietoutta sekä näkökulmia talous-, ympäristö- ja sosiaalisiin kysymyksiin ulkopolitiikkaa unohtamatta.