Kestävät toipumistoimet ajoitettava oikein

Keskeiset päättäjät Suomen hallituksesta (ks. valtioneuvoston tiedote) Euroopan komissioon (ks. Von der Leyen outlines a path to European recovery) ovat linjanneet, että koronashokkia seuraavien toipumistoimien pitää olla myös ympäristön kannalta kestäviä. Mutta miten eri vaihtoehtoja kannattaisi jäsentää?

Kestävät toipumistoimet voi jaotella karkeasti kolmeen koriin. Ensimmäisessä kohdennetaan suoraan tai epäsuorasti julkisia varoja investointeihin tai käyttömenoihin, kuten ratahankkeisiin tai aurinkopaneelien asentamiseen.

Toisessa korissa valjastetaan verotus auttamaan toipumista vaikkapa keventämällä työn verotusta välittömästi ja sopimalla ympäristöverojen korottamisesta kriisin hellitettyä. Kolmannessa haetaan lisävauhtia sääntelyn muuttamisesta – esimerkiksi nopeuttamalla uusiutuvan energian hankkeiden luvitusta.

Kestävillä toipumistoimilla tavoitellaan mahdollisimman suurta vaikuttavuutta yhtä aikaa talouden ja ympäristön kannalta. Eri toimia voikin sijoittaa nelikenttään, jossa yhdellä akselilla ovat ympäristö- ja toisessa taloushyödyt. Ensisijaisesti kannattaa luonnollisesti valita toimia lohkosta, jossa hyödyt ovat molemmista näkökulmista suuret.

Esimerkiksi rakennusten energiaremonttien vauhdittamista on usein pidetty hyvänä keinona, koska se työllistää paljon ja tuottaa pitkäkestoisia ilmastohyötyjä. Naapurissamme Virossa valtion remonttitukien on arvioitu maksavan pitkälle itsensä takaisin verotuloina ja työllisyyshyötyinä (ks. ScienceDirectin Energy and Buildings -julkaisun artikkeli).

Toipumisessa ajoitus on A ja O. Koronakriisistä selviämisessä tarvittavat toimet voi jaotella neljään, osittain limittäiseen vaiheeseen.

1. Kriisitoimet. Kriisin keskellä ensisijaista on huolehtia ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta – tarvittaessa myös muiden tavoitteiden kustannuksella. Kun sairaaloihin tarvitaan kipeästi apuvälineitä, silloin ei aleta miettiä niiden valmistuksen päästöjä.
2. Siltatoimet. Välittömillä siltatoimilla pyritään kantamaan yrityksiä ja työntekijöitä koronarajoitusten aiheuttaman pahimman kuopan yli. Tässä vaiheessa ensisijaista on välttää konkurssit ja irtisanomiset, ja siksi tarvitaan ensisijaisesti heti vaikuttavia toimia – ei hankalia hakuprosesseja tai tiukkoja ympäristöehtoja.
3. Toipumistoimet. Kun kuopan pohja on ohitettu, tarvitaan taloutta ja työllisyyttä pitemmällä aikavälillä tukevia toimia. Ne kannattaa suunnitella alusta alkaen niin, että samalla pystytään ratkaisemaan ilmastokriisiä ja muita polttavia kestävyysongelmia. (Ks. Sitran työpaperi Kestäviä toipumistoimia koronashokkiin)
4. Uudistustoimet. Kun koronashokin aiheuttamasta taantumasta on toivuttu, edessä on julkisen talouden tasapainottaminen ja rakenteiden uudistaminen pitkällä aikavälillä. Myös nämä toimet voidaan rakentaa niin, että ne vauhdittavat Suomen siirtymää hiilineutraaliin ja luontoa varjelevaan kiertotalouteen, esimerkiksi leikkaamalla ympäristölle haitallisia tukiaisia ja lisäämällä satsauksia tutkimukseen ja kehitykseen.

Kuva 1: Hahmotelma toimien vaiheistuksesta

Hallitus on asettanut useita työryhmiä kartoittamaan reittiä ulos koronakriisistä. Askeleet kannattaa nyt valita tarkkaan ja pitkä matka rytmittää niin, että saavutamme oikeat etapit oikeaan aikaan.