Kestävyyskriisi korviemme välissä

Jotta voisimme tarttua tulevaisuuden haasteisiin, on meidän lisättävä tietoisuuttamme mielemme ja ajattelumme monista rajoitteista, kirjoittaa Sitran strategiajohtaja Paula Laine tutkimustiimin Viikon varrelta -blogissa.

Osallistuin viikko sitten Sitran megatrendit 2016 julkaisutilaisuuden paneelikeskusteluun yhdessä kansanedustaja Carl Haglundin, CMI:n toiminnanjohtajan Tuija Talvitien sekä professori Markku Kulmalan kanssa. Pohdittuani keskustelun antia, palaan Tuija Talvitien huomioon siitä, että tunnemme ja huomioimme yhä liian heikosti sitä kuinka ihmisen mieli toimii. Minun on helppo samaistua Talvitien viestiin tuskailtuani sitä, kuinka kauan Suomessa on kestänyt hyväksyä useiden globaalien megatrendien olemassaolo, sekä se, etteivät ne noudata kansallisvaltioiden rajoja vaan vaikuttavat myös Suomeen.

Tuntuu, että vasta valtaisalla viiveellä hyväksyimme globaalin talouden, kestävyyskriisin, kiristyvän geopoliittisen tilanteen tai maahanmuuton kaltaisten asioiden koskevan meitä. Joko trendit on hyväksytty vain älyllisellä tasolla tai suhtauduttu niihin alusta alkaenkin ”uskon, kun näen” -mentaliteetilla. Molemmissa tapauksissa järkytys on suuri, kun oma työpaikka onkin uhattuna, kotikuntaan perustetaan vastaanottokeskus tai megatrendi realisoituu muulla tavalla omassa arjessa.

Mielemme suojelee meitä välttelemällä epämiellyttäviä asioita. Puuhailemme mielellämme välittömien hyötyjen tai pulmien parissa ja osalla, kuten allekirjoittaneella, on taipumus lykätä työläitä ajatuksia tai tehtäviä. Kaukana tulevaisuudessa häämöttävät asiat eivät saa helposti huomiotamme. Megatrendien kieltäminen tai vähättely viime hetkeen saakka voivat liittyä näihin taipumuksiin. Heilahdus toiseen äärilaitaan on raju kun ilmiö uhkaa omaa arkea. Syntyy voimakas tunnereaktio; pelkoa, jopa aggressiivisuutta. Samalla reaktiot ovat hyvin yksilöllisiä. Osa ihmisistä sopeutuu muutoksiin merkittävästi helpommin kuin toiset. Puhutaan resilienssistä.

Resilienssi on osin synnynnäinen ominaisuus, mutta se myös kehittyy elämänkokemuksen myötä ja sitä voi oppia. Myös pitkäjänteisyys on henkinen taito, jossa voi kehittyä ja johon esimerkiksi urheiluvalmennuksessa kiinnitetään paljon huomiota. Kaiken kaikkiaan psyykkinen valmentautuminen on vakiintunut osa huippu-urheilua, samoin melko yleistä liikkeenjohdossa ja nopeasti yleistymässä laajemminkin, esimerkiksi erilaisten elämänhallintavalmennusten muodossa.

Mielestäni vakavin Suomea uhkaava kriisi on uudistumiskyvyn kriisi. Kyky nähdä ja hyväksyä muutoksen tarve ja kyky muuttaa ajattelua ja toimintatapoja ovat ennen kaikkea henkisiä kyvykkyyksiä. Megatrendit haastavat meidät uudistumaan ennennäkemättömällä tavalla. Jotta voimme tarttua haasteeseen, on meidän lisättävä tietoisuuttamme mielemme ja ajattelumme monista rajoitteista ja hyödynnettävä täysimääräisesti uudistumiseen tarvittavien kyvykkyyksien määrätietoinen kehittäminen.

Viikon varrelta -kirjoitukset vetävät yhteen ajankohtaiset puheenaiheet Sitran strategia- ja tutkimustiimissä. Viikon varrella kirjoitukset löytyvät kootusti täältä.