sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Maapallon kantokyky ei kestä nykyisestä talousmallistamme johtuvaa kulutustahtia. Tarvitsisimme neljä maapalloa, jos kaikki kuluttaisivat, kuten suomalaiset. Uutta, kestävämpää talousmallia, kiertotaloutta Kiertotalous Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Avaa termisivu Kiertotalous , on esitetty vaihtoehdoksi tuhlailutaloudelle. Kiertotalouden mukaisiin liiketoimintamalleihin ja tuotteisiin siirtymiseksi tarvitsemme kuitenkin lisää vahvasti matematiikkaan ja luonnontieteisiin pohjautuvaa materiaaliosaamista.
Miksi juuri materiaaliosaaminen?
Maapallolla liikkuvat materiaalivirrat ovat valtavia. Yksin rakennusteollisuus käyttää lähes puolet maailman louhituista luonnonvaroista ja on vastuussa neljänneksestä maailman hiilidioksidipäästöjä. Materiaaleja ja niiden elinkaaren aikaisia vaikutuksia ymmärtämällä voimme oppia valmistamaan puhelimet, farkut ja muut tuotteet kestävästi maapallon luonnonvaroista.
Arkkitehdit lähes puolittivat kerrostalon hiilijalanjäljen, kun se valmistettiin betonin sijaan puusta.
Kiertotaloudessa tuotteiden materiaalit, kuten puu tai teräs, käytetään uudelleen esimerkiksi uusissa tuotteissa tai energiana. Ratkaisevin vaihe tämän toteutumisessa on tuotteiden elinkaaren alkupää: Miten tuotteissa käytettäviä materiaaleja tulisi kehittää ja prosessoida, jotta ne kestäisivät mahdollisimman pitkään? Entä miten tuote kannattaa suunnitella, jotta siitä tulisi mahdollisimman kestävä?
Materiaalien kehitysvaiheessa pitäisi lisäksi miettiä, miten tuotteessa käytetyt materiaalit kiertävät seuraavaan tuotteeseen, jos tuotteen uudelleenkäyttö ei onnistu. Esimerkiksi Finlayson valmistaa vanhoista lakanoistaan räsymattoja.
Tuotesuunnittelussa puolestaan on huomioitava materiaalien ja tuotteen koko elinkaari. Kestävyyden lisäksi tuote on suunniteltava siten, että sen voi käyttää uudelleen sekä korjata ja huoltaa helposti.
Materiaalien elinkaaren vaikutuksia on hyvä ymmärtää monissa muissakin ammateissa, kuten lainsäädännön valmistelussa ja liiketoiminnan kehittämisessä. Yhtä lailla sitä tarvitaan tehtaan pakkaamoissa, kuljetuksissa, myynnissä ja varastotyössä. Esimerkiksi vaatekaupan omistajan on tärkeää ymmärtää vaatteen elinkaari, jotta hän osaa hankkia ja myydä asiakkaille aidosti kestäviä vaatteita.
Miksi maailmanpelastus ei kiinnosta nuoria?
Maailmanpelastusammatteina mielletään usein kehitysyhteistyön asiantuntijat, lääkärit tai lasten opettajat, jotka ovatkin kaikki äärimmäisen tärkeitä aloja. Eikö ilmastonmuutoksen pysäyttäminen uusilla energiamuodoilla tai merien muoviongelman ratkaiseminen muovia korvaavien materiaalien kehittämisellä ole kuitenkin yhtä lailla maailmanparantamista?
Maapallon pelastaminen on myös ihmisten pelastamista.
Materiaalikehityksessä, materiaalien prosessoinnissa ja tuotesuunnittelussa tarvitaan vahvaa matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Ne luovat tukevan pohjan materiaalien ympäristövaikutusten ymmärtämiselle. Nuorten kiinnostus näitä aineita kohtaan on kuitenkin vähentynyt huolestuttavasti Suomessa.
Kansainvälisessä TIMSS-tutkimuksessa huomattiin, että suomalaisten neljäsluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on laskussa. Suurimmaksi syyksi nostettiin aineiden kiinnostamattomuus ja uskonpuute omiin kykyihin.
Sama suunta näkyy myös lukioissa: pitkän matematiikan suosio on laskenut 2000-luvun alusta lähtien. Pitkän matematiikan osaamista painotetaan kuitenkin kiertotaloudessa keskeisten alojen, kuten insinööritieteiden, liiketalouden sekä maa- ja metsätaloustieteen valinnoissa. Näillä aloilla on tällä hetkellä sama määrä aloituspaikkoja kuin on pitkän matematiikan kirjoittajia, joista osa kuitenkin hakeutuu muille aloille.
Yliopistojen erikoistumisalojen valinnoissa on puolestaan huomattu, ettei kiertotalouden kannalta tärkeitä aloja, kuten rikastustekniikkaa, enää valita.
Kuinka saisimme ala-asteilla sekä opettajat että oppilaat innostumaan matemaattisista aineista? Miten matematiikka ja luonnontieteet miellettäisiin tärkeänä tulevaisuuden osaamisalana ja miten voisimme vahvistaa lasten uskoa omiin kykyihinsä?
Miten saisimme tulevaisuuden työelämään tarpeeksi materiaaliosaajia?
Kiertotalousopetusta kouluihin
Kestävä materiaalikehitys, materiaalien prosessointi ja tuotesuunnittelu eivät yksin riitä kiertotalouteen siirtymiseksi. Materiaalien ja luonnonvarojen tuhlauksen lopettamiseksi meidän tulee myös muuttaa yritysten liiketoiminnan ja kulutustapamme kiertotalouden mukaisiksi. Tuotteiden omistamisesta on siirryttävä palvelujen ostamiseen. Tarvitsetko autoa vai pitääkö sinun päästä kerran viikossa kotoa harrastuksiin, jolloin auton voisi vain vuokrata?
Voisitko ostaa lampun sijaan valaistuksen palveluna?
Kiertotalouden onnistumisessa tarvitaankin meistä jokaista niin ammattilaisina kuin kansalaisina. Sitra kehittää parhaillaan kiertotalouden oppimateriaalia, oppimisalustoja ja kursseja kaikille koulutusasteille yhdessä 11 yliopiston, 14 ammattikorkeakoulun, 12 ammatillisen oppilaitoksen ja monen muun koulutuksen parissa työskentelevän organisaation kanssa.
Haluamme kouluttaa ammattilaisia, jotka ymmärtävät, että luonnonvaroja on vain rajallinen määrä ja niitä tulee käyttää kestävästi kiertotalousratkaisuja hyödyntäen.
Me kaikki voimme olla kiertotalouden toteuttajia ja maapallomme pelastajia.
Blogi aloittaa #materiaalista-juttusarjaamme, jossa eri materiaalien huippuasiantuntijat pureutuvat materiaalien kiertotalouteen.
Suosittelemme
Vielä yksi?