Kilpailukykyinen, jätteetön kiertotalous

Kilpailu maapallon luonnonvaroista kiihtyy, jätteiden määrä kasvaa ja raaka-aineiden hinnan nousu aiheuttaa talouden näkökulmasta epävarmuutta. On todettu, että ne Euroopan maat, joissa on korkein materiaalien kierrätysaste, menestyvät keskimäärin myös taloudellisesti parhaiten. Euroopassa johtavia maita jätteiden hyödyntämisessä ovat Saksa, Itävalta, Hollanti ja Ruotsi, joissa yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoituksen osuus jää noin yhteen prosenttiin. Suomessa jätteistä sijoitettiin kaatopaikalle yli 40 % vuonna 2012.

Euroopan komissio julkaisi heinäkuun alussa kiertotaloutta koskevan paketin, joka sisältää tiedonannon kohti kiertotaloutta, direktiivin eräiden jätedirektiivien muuttamiseksi, tiedonannon resurssitehokkuuden mahdollisuuksista rakentamisessa, pk-yritysten toimintasuunnitelman sekä vihreää työllisyyttä koskevan aloitteen. Komissio on esittänyt, että vuonna 2030 yhdyskuntajätteestä on kierrätettävä 70 % ja pakkausjätteestä 80 %. Komissio uskoo, että tiukemmat kierrätystavoitteet edistävät siirtymistä kiertotalouteen sekä luovat uusia työpaikkoja ja kestävää kasvua.

Tavoite vuodelle 2030 on suomalaisittain hyvin haastava, ja tällä hetkellä näyttää, että sitä on vaikea saavuttaa. Haastava tavoite on kuitenkin juuri tästä syystä tervetullut. Vielä ei tiedetä, miten Suomi nostaa kierrätysasteensa 70 prosenttiin, mutta aikaa onneksi on. Kaikkien ratkaisujen ei vielä tarvitsekaan olla selvillä.

Kunnianhimoiset tavoitteet mahdollistavat teknologisten harppausten ottamisen ja kannustavat kehittämään uusia radikaaleja innovaatioita. Ja juuri näissä Suomi on hyvä. Kesäkuussa julkistetun Global Cleantech Innovation Indexin (WWF, Global Cleantech Group) arvioinnissa Suomi on toiseksi paras cleantech-innovaatioiden maa Israelin jälkeen 40 maan vertailussa. Esimerkiksi USA, Ruotsi ja Tanska olivat selvästi Suomea jäljessä. Uusien kierrätysratkaisujen synnyttäminen avaisi ovet suomalaisyrityksille kasvaville maailmanmarkkinoille ja toisi Suomeen työpaikkoja ja uutta kilpailukykyä.

Vaikka Suomi ei vielä komeile edistyksellisten jätehuoltomaiden tilaston kärjessä, on meilläkin jo käynnistetty merkittäviä aloitteita kohti kiertotaloutta. Ympäristö- ja teollisuuspalvelut YTP ry julkisti Porin SuomiAreenassa 15.7. julkilausuman, jota valmisteltiin keväällä 2014 eri järjestöjen, yritysten, julkisten toimijoiden ja Sitran yhteistyönä. Julkilausumassa vaadittiin, että Suomen seuraavan hallituksen on otettava kiertotalous yhdeksi hallitusohjelmansa keskeisimmistä teemoista. Julkisen sektorin tulee luoda kannustava toimintaympäristö kiertotaloudelle, mutta teollisuus ja kansalaiset ovat avainasemassa kiertotalouden saavuttamisessa.

Teollisuuden pitää suunnitella tuotteidensa raaka-aineiden käyttö ja muotoilu siten, että tuotteet ja prosessien sivuvirrat ovat kierrätettävissä. Lisäksi teollisuuden on pyrittävä hyödyntämään omia ja muiden teollisuuslaitosten ylijäämämateriaaleja ja jätteitä raaka-aineinaan. Teollisuus voi luoda vuokraukseen ja leasingiin perustuvia täysin uusia liiketoimintamalleja, jolloin käytetyt tuotteet palautuvat raaka-aineina takaisin teollisuuden käyttöön  tuotteiden käyttöiän täytyttyä. Kansalaisten tulee puolestaan opetella käyttämään kiertomateriaaleista tehtyjä tuotteita, välttämään kertakäyttötuotteita sekä lajittelemaan ja kierrättämään jätteensä nykyistä tehokkaammin.

Ympäristöministeri Ville Niinistö mainitsi SuomiAreenassa, että Suomen talouskasvu nojaa siihen, että resursseja käytetään tehokkaammin ja fiksummin. Kiertotalouteen siirtyminen edellyttääkin, että osaoptimoinnista siirrytään kokonaisuuksien hallintaan. Siksi eri ministeriöiden tulee tähdätä kokonaistavoitteen saavuttamiseen, eikä tarkastella asioita pelkästään oman vastuusektorinsa kannalta.

Kiertotalouteen siirtyminen voi hyvinkin nostaa Suomen kilpailukykyisimpien maiden joukkoon, mutta tähän tarvitaan yhteinen julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteinen tahtotila. Kiertotalous on eittämättä tahdon ja ”mindsetin” asia.