Klinikka, verstas ja talkoot – tulevaisuustyöpajoja on moneen lähtöön

Tulevaisuus kuuluu kaikille. Siksi tulevaisuustyössä usein kokoonnutaan yhteen pohtimaan mahdollisia tulevaisuuksia ja kuulemaan muiden näkemyksiä. Ajan mittaan on kehitetty useita työpajamenetelmiä erilaisiin käyttötarpeisiin. Yhteistä niille on yhdessä tekemisen ja osallisuuden korostaminen, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien pohtiminen ja nykyhetken toimien suunnittelu pohdintojen pohjalta. Työpajat ovat monille ensimmäinen kokemus järjestelmällisestä tulevaisuuksien pohdinnasta ja siksi monissa työpajoissa pyritään myös joko suoraan tai rivien välissä opettamaan tulevaisuusajattelun perusteita.

Tammikuun alussa julkaistu Tulevaisuustaajuus Tulevaisuustaajuus on uusi lisä tähän pitkään työpajojen perinteeseen. Tulevaisuustaajuus-menetelmä on kehitetty Sitrassa Tulevaisuuden uudistajat -projektissa vuoden 2020 aikana.

Emme lähteneet alun perin tekemään juuri työpajamenetelmää. Lähtökohtana oli tulevaisuusajatteluun ja muutoksentekemiseen liittyvän osaamisen kasvattaminen, jotta onnistumme paremmin reilussa siirtymässä kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Mietimme useita erilaisia tapoja tähän, harkinnassa olivat esimerkiksi peli, verkkokurssi, simulaatio ja koulutusohjelma. Työpaja tuntui kuitenkin lupaavimmalta, sillä sellainen on helppo toteuttaa, se kokoaa ihmiset yhteen, on työskentelytapana tuttu ja vie rajatun ajan. Työpajamenetelmästä oli myös helppo tehdä avoin kenen tahansa käyttöön ja sovellettavaksi.

Tulevaisuustyöpajojen pitkä perinne

Tulevaisuustaajuus-työpaja rakentuu aiemman työn päälle. Yksi keskeinen inspiraation lähde on ollut sosiologi Elise Bouldingin työ. Havaittuaan, että rauhanliike pyrki edistämään rauhaa ilman, että tiesi, miltä rauhanomainen maailma näyttäisi, hän ryhtyi pitämään työpajoja, joissa kuviteltiin maailmaa ilman aseita. Työpajoissa osallistujia pyydettiin matkaamaan mielessään 30 vuotta tulevaisuuteen ja kuvailemaan, millaiselta maailma ilman aseita todella näyttäisi. Yhteisen keskustelun jälkeen osallistujia pyydettiin ”muistelemaan tulevaisuutta” eli kuvaamaan, miten tällaiseen maailmaan oli päästy. Lopuksi osallistujat päättivät, mitä he aikovat tehdä seuraavaksi.

Erilaisia työpajamenetelmiä on lukuisia, tässä lyhyesti muutamia:

• Tulevaisuusverstas: Robert Jungkin ja Norbert Müllertin kehittämä lähestymistapa, jossa lähdetään liikkeelle jostain yhteisön ongelmasta. Työpaja on ideariihimäinen, mutta pyrkii pääsemään myös toimenpiteisiin. Kesto vaihtelee yhdestä päivän työpajasta useamman kuukauden prosessiin.
• Tulevaisuusklinikka: Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa kehitetty työpaja erityisesti organisaatioille. Klinikkavertausta soveltaen prosessi etenee aiheen diagnosoinnista juurisyiden ja kriittisten muutostarpeiden tunnistamiseen ja lopulta hoitosuunnitelman laatimiseen. Itse työpaja vie yhden päivän, mutta prosessiin kuuluu myös alkuvalmistelu ja loppudokumentointi.
• Tulevaisuustalkoot: Työpajamenetelmä, jossa hyödynnetään esim. ruoanlaittoa ja draamaa yhdessä luotujen skenaarioiden havainnollistamisessa ja syventämisessä. Syntynyt Viestintäleirin ja Tietotaitotalkoiden kokemusten pohjalta, kehittäjänä Marja-Liisa Viherä. Aiheesta tarkemmin kirjassa Miten tutkimme tulevaisuuksia?
• Futures Literacy Lab: UNESCOn kehittämät työpajaperiaatteet tulevaisuuslukutaidon vahvistamiseksi. Työpajassa tullaan tietoiseksi ja haastetaan omia oletuksia tulevaisuudesta, vaihdetaan näkökulmaa ja tunnistetaan toisenlaisia kysymyksiä. Lopuksi on myös mahdollista viedä pohdinnat lähemmäksi toimenpiteitä.
• Imagining Feminist Futures After COVID-19: Viime aikoina on julkistettu myös etäaikaan sopivia työpajamenetelmiä, kuten tämä, joka rakentuu trendien, tulevaisuuspyörän ja skenaariotarinoiden ympärille.

Tulevaisuustaajuus porttina tulevaisuuksiin vaikuttamiseen

Tulevaisuustaajuus-työpajassa on paljon samaa kuin edellä mainituissa. Myös siinä korostuu yhdessä tekeminen, osallistujalähtöisyys ja tulevaisuusajattelun kehittäminen. Samoin kuin Futures Literacy Labissa, myös tulevaisuustaajuudessa lähdetään liikkeelle tulevaisuusoletusten tiedostamisesta ja haastamisesta.

Tulevaisuustaajuus eroaa joiltain painotuksiltaan muista työpajoista. Siinä ei pyritä valmiiseen lopputuotokseen, vaan keskitytään erityisesti tulevaisuusajattelun ja muutoksentekemisen yhdistämiseen ja niihin liittyvän osaamisen kehittämiseen, ja sen kautta paremman tulevaisuuden tekemiseen. Työpajassa toki tehdään visioita ja pohditaan niihin johtavia tekoja, ja niiden pohjalta on hyvä jatkaa esimerkiksi strategisen suunnittelun pariin, mutta pääpaino on osallistujien toimijuuden ja osaamisen vahvistamisessa.

Tulevaisuustaajuudessa liikutaan yksilön tulevaisuuspohdintojen ja ryhmätason näkemysten välillä ja pyritään tuomaan esiin erilaisia näkemyksiä tulevaisuuksien suhteen. Tulevaisuusajattelun lisäksi merkittävä paino on muutoksentekemisellä. Erilaisia tekoja mietitään niin käyttäytymisen, rakenteiden kuin ajatusmallien tasolla. Työpajan suunnittelussa on hyödynnetty niin tulevaisuudentutkimuksen jäsennyksiä kuin erilaisia muutosteorioita. Abstraktit ajatuskehikot avataan kuitenkin tarinoiden ja esimerkkien kautta, jotta ne on helpompi ymmärtää ja omaksua.

Tulevaisuustaajuus on kehitetty ja testattu etätyöskentelyaikana. Se on alusta lähtien suunniteltu toimimaan etäyhteyksien kautta, mutta se toimii myös kasvokkain. Työpajaa suunnitellessa tavoitteenamme oli, että työpaja olisi yksinkertainen, helposti käyttöön otettava, inspiroiva, toivoa luova ja yhteistyötä rakentava. Tulevaisuustaajuutta voi vapaasti soveltaa, mutta se toimii hyvin myös sellaisenaan.

Tarjoamme Tulevaisuustaajuus-sivustolla runsaasti materiaaleja Tulevaisuustaajuuden käyttöönottoon, kuten vetäjän käsikirjan, taustakalvot, työpohjan, luento-osuuksien videotallenteet ja taustaselvityksen.

Tulevaisuustaajuutta voi ajatella porttina tulevaisuusajatteluun ja muutoksen tekemiseen. Parhaimmillaan se kannustaa tarttumaan jatkossa myös muihin työpajamenetelmiin ja syventymään laajemmin tulevaisuuksiin vaikuttamiseen. Tervetuloa tulevaisuustaajuuksille!