Koda hela natten – koda hela dan

Koulutus on kevään puheenaihe myös Ruotsissa. Viime viikolla 400 viidesluokkalaista kerääntyi Tukholman kaupungintaloon – miksipä muutenkaan kuin opettelemaan koodausta. Ruotsin SuomiAreenan, Almedalensveckanin, ohjelmistossa digitalisoituvat koulut ovat niin ikään näkyvästi esillä.

Viime viikolla Skolverket ehdotti, että kaikkien kansallista lukio-ohjelmaa suorittavien oppilaiden tulisi opiskella myös koodausta. Kaikki eivät kuitenkaan kävisi samaa peruskurssia, vaan koodaus sisällytettäisiin siihen linjaan, jonka oppilas on itse valinnut: esimerkiksi esteettisellä linjalla oppilaat voisivat opetella koodaamaan musiikkia ja teknisellä linjalla robotteja.

Skolverketin ehdotus kuulostaa varsin fiksulta. Toteutuessaan malli voisi palvella erinomaisesti Ruotsin monipuolista elinkeinoelämää, josta löytyy menestyviä yrityksiä läpi eri teollisuussektoreiden.

Maaliskuun alussa myös Ruotsin hallitus sopi toimista, joiden tavoitteena on kehittää alakoulujen digitalisoitumista. Yhtenä ehdotuksena on lisätä ohjelmointi pakolliseksi oppiaineeksi ensimmäisestä luokasta lähtien. Ruotsalaisilla ala-asteilla koodaus astuisi voimaan vuoden 2018 alussa. Opetussuunnitelman muutosta perustellaan muun muassa työelämän muutoksella ja heikentyneillä PISA-tuloksilla.

Koodauksen lisääminen peruskoulujen opetusohjelmaan on tuttu vaatimus teknologiayhtiöiltä niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Tämä on ymmärrettävää, sillä ne kärsivät jatkuvasta tekijä- ja osaamisvajeesta. Nopea keino olisi hankkia osaamista ulkopuolelta, mutta samaan aikaan on yhtälailla tärkeää vahvistaa tulevien sukupolvien osaamisvalmiuksia sekä nykyaikaistaa opetusta.

Suomessa PISA-tulokset huitelevat kärkimaiden joukossa, mutta viime vuosina ne ovat heikentyneet.

Koodaamisesta ja muista tulevaisuuden taidoista puhutaan onneksi myös Suomessa. Mitä Suomi edellä, sitä Ruotsi perässä, mitä tulee pakolliseen koodaamiseen jo alakoulussa. Sen sijaan lukiot ja yläasteet ovat meillä väliinputoajia. Ruotsin mallin kaltainen teknisten taitojen, kuten koodaamisen opettelu poikkitieteellisesti, olisi Suomessakin toisella asteella varsin tervetullutta, sillä:

1. Teknologia kehittyy jatkuvasti valtavin harppauksin
2. Teknologiayritykset kärsivät osaamispulasta
3. Tulevaisuuden tekijöitä tarvitaan aina
4. Poikkitieteellinen malli tukee eri aloja: tekniikka ei ole vain insinööreille
5. Naisia teknisillä aloilla ei ole tungokseen asti

Pelkän koodauksen lisääminen ei toki riitä. Koodaritkin voivat kohdata tekoälyn ylivallan ja siksi olisi tärkeää panostaa kehitykseen, joka mahdollistaa ihmistyön ja teknologian mielekkäitä ja tehokkaita yhdistelmiä. Nokian kohtaloa muistelemalla voimme todeta, ettei menestyksen vangiksi kannata jäädä, eikä kaikkia munia pidä koskaan laittaa samaan koriin. Siksi monipuoliseen koulutukseen ja sen kehittämiseen kannattaa jatkuvasti panostaa.