Kohti ennakointi­kykyistä yhteiskuntaa

Julkinen hallinto on suuren systeemisen muutoksen systeemisen muutoksen kourissa. Suomen valtionhallinto on yksi maailman tehokkaimmista, lakisääteisiä tehtäviä suorittava hallintokone. Systeeminen muutos kuitenkin edellyttää uudenlaisia johtamisen ja toiminnan malleja. Yksittäisten tehtävien suorittamisen sijaan keskiössä ovat ihmisten elämäntapahtumat ja yritysten liiketoimintatapahtumat.

Mitä nämä elämäntapahtumat ja liiketoimintatapahtumat sitten ovat? – Ihan normaalia elämää ja liiketoimintaa, ei sen kummempaa. Elämäntapahtumia ovat esimerkiksi talon rakentaminen, avioero, sairastuminen ja lapsen syntymä. Liiketoimintatapahtumia ovat esimerkiksi kansainvälistyminen, konkurssi ja uuden työntekijän palkkaus. Systeeminen muutos ajaa hallintoa suuntaan, jossa lakisääteisiksi tehtäviksi tulisi antaa ihmisten arkeen ja liiketoimintaan liittyvien tapahtumien sujuvoittaminen irrallisten tehtävien sijaan. Mahdollistava hallinto siis ottaa huomioon ihmisten ja yritysten todelliset tarpeet.

Julkinen hallinto on rakennettu koneeksi, joka toimii lain kirjausten mukaisesti. Tämä on toisaalta keskeinen haaste. Laki pilkkoo toiminnan lukuisiksi erillisiksi tehtäviksi, joita eri organisaatiot toimeenpanevat yksittäisinä tehtävinä mahdollisimman tehokkaasti. Tämä johtaa organisaatiotehokkuuteen, ei systeemiseen tehokkuuteen. Ihmisten elämää ja yritysten liiketoimintaa ei voida luontaisesti pilkkoa lupaviranomaisiin ja hallinnonaloihin, vaan ne kulkevat yli sektorirajojen.

Hallitus päätti puoliväliriihessään käynnistää kaksivuotisen kokeilun, jolla haetaan uudenlaisia toimintamalleja ja työkaluja systeemiseen muutokseen. Yhteiskuntaa tulee kehittää sektorirajat ylittävänä yhteistyönä, ei yksittäisten organisaatioiden tehtävien näkökulmasta. Nyt perustetun ekosysteemifoorumin avulla vauhditetaan ekosysteemien rakentumista sujuvoittamaan ihmisten ja yritysten arkea.

“

Tulevaisuuden yhteiskunnan tulee tarjota palveluita ennakoivasti ihmisten eri elämäntilanteisiin ja yritysten tarpeisiin.

Tähän päästään sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä. Työ edellyttää selkeää kuvaa yritysten ja ihmisten tarpeista.

Elokuun puolivälissä pidetyssä ensimmäisessä ratkaisutyöpajassa tartuttiin konkreettiseen aiheeseen: ”Tieto liiketoiminnan ja tutkimuksen mahdollistajana, case: sote-tiedon toissijainen hyödyntäminen”. Keskiössä olivat työpajaan osallistuneet yritykset, yliopistot, start-upit ja muut toimijat, joiden liiketoimintatapahtumana on hyödyntää sote-tietoa tutkimuksessa ja liiketoiminnassa. Kun ongelmaa tarkasteltiin liiketoimintalähtöisesti, esiin nousi kolme haastetta:

1. Miten säilytetään kansalaisten ja yritysten luottamus digitalisoituvassa yhteiskunnassa, jossa ihmisten ja yritysten tieto virtaa sektorirajojen yli?
2. Miten tietoa tulisi tarjota hyödynnettäväksi ja mitä ihmisten, yritysten ja yhteiskunnan tulisi hyötyä tästä kaikesta?
3. Yhteiskehittäminen (co-creation) ei toimi tarpeeksi hyvin.

Näiden haasteiden ratkaisemiseksi koostettiin kaikkiaan kahdeksan toimenpidettä, joiden etenemistä voi seurata syksyn aikana Suomidigissä.

Ekosysteemifoorumin kokeilu on alkuvaiheessa ja ensimmäisen ratkaisupajan toimenpiteitä valmistellaan parhaillaan. Systeeminen muutos on tutkimusmatka, joka vaatii aikaa. Matkaa kuljetaan sektorirajat ylittävänä yhteistyönä, muutoin emme löydä yhteistä polkua kohti ennakointikykyistä yhteiskuntaa.