Kohti toisenlaisia tulevaisuuksia:
haasta, kuvittele, toimi

Vuoden 2020 tammikuussa minulla ja kollegoillani oli hyvin erilaiset suunnitelmat sille, mitä vuoden aikana tekisimme. Tulevaisuuden uudistajat -projekti oli juuri käynnistynyt ja olimme varautuneet tiiviiseen työpajatyöskentelyyn kehittäjäryhmän kanssa ja lukuisiin muihinkin kasvokkaisiin tapaamisiin. Maaliskuussa koronapandemia ylsi Suomeen ja päivittäisessä puheessa rupesi vilisemään sellaisia käsitteitä kuin sosiaalinen etäisyys, turvavälit ja karanteeni. Monen suunnitelmat menivät uusiksi, niin myös projektimme.

Samalla kuitenkin vahvistui tunne siitä, että nyt jos koskaan tarvitaan toivoa luovia tulevaisuuskuvia ja lisää kyvykkyyttä sekä kuvitella niitä, että muuttaa ne todeksi. Koronapandemia paitsi haastoi meidät tekemään asioita totutusta poikkeavalla tavalla, myös kasvatti kiinnostusta käytännönläheistä tulevaisuusajattelua kohtaan. Samalla kun siirsimme kaiken etäyhteyksien varaan, korostui tarve saada aikaan jotain, joka on paitsi helppo ottaa käyttöön, myös jotain, mitä voidaan soveltaa erilaisissa tilanteissa.

Koronakriisi on vain yksi monista tätä hetkeä koettelevista kriiseistä. Megatrendit osoittavat selvästi tarpeen muuttaa toimintaa monin tavoin. Tarvitsemme ekologista jälleenrakennusta, eli fossiilisista polttoaineista ja resurssien ylikulutuksesta luopumista, demokratian vahvistamista ja talousajattelun uudistamista. Vanhat toimintamallit eivät vie meitä kestävään tulevaisuuteen.

Vanhojen toimintamallien haastaminen pätee myös tulevaisuusajatteluun. Skenaarioraporttien teko tai yksittäisten ennakointiprojektien läpiveto ei riitä tässä ajassa, vaan tarvitaan tulevaisuuskeskustelun laajentamista niin, että yhä useampi ihminen ja organisaatio on mukana, ja parempien tulevaisuuksien rakentamista pitkäjänteisesti. Tämä edellyttää osaamista tulevaisuuteen vaikuttamisesta, eli niin tulevaisuusajattelun kuin muutoksen tekemisen suhteen. Tähän tarpeeseen kehitimme vuoden 2020 aikana Tulevaisuustaajuus-työpajan.

Tulevaisuustaajuus on helppo tapa aloittaa matka tulevaisuusajattelun ja muutoksen tekemisen polulla. Työpaja on jaettu kolmeen osaan: haasta, kuvittele ja toimi. Näiden kautta voi tarkastella myös laajempaa muutosta ennakoinnin kentällä.

Haasta: tulevaisuuden tietämisestä epävarmuuden hyväksymiseen

Jos emme onnistu haastamaan vanhoja näkemyksiämme tulevaisuudesta, saatamme rakentaa tulevaisuutta, joka ei ole kestävä ja joka ei edes vastaa arvojamme. Ajatuksemme tulevaisuudesta ohjaavat toimintaamme nykyhetkessä ja siksi ei ole yhdentekevää, millaisia tulevaisuuksia ajattelemme tai millaisista unelmoimme. Meillä on monenlaisia oletuksia tulevaisuudesta, emmekä usein ole niistä kovin tietoisia, mutta ne vaikuttavat silti ajatteluumme. Tunnistamalla ja haastamalla oletuksiamme, voimme raivata tilaa uuden kuvittelulle ja toteuttamiselle.

Tulevaisuudesta tietämisen ja ennusteiden laatimisen sijaan kannattaa keskittyä tulevaisuutta koskevien oletusten tunnistamiseen ja haastamiseen. Ajatusmallien ja tulevaisuusoletusten haastaminen edellyttää nöyryyttä ja itsereflektiota sekä yllätysten ja epävarmuuden hyväksymistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö pitäisi toimia paremman tulevaisuuden eteen. Epävarmuus tarkoittaa, että tulevaisuus on ei ole ennalta määrätty eli siihen voi vaikuttaa.

Kuvittele: tulevaisuuksien valloittamisesta erilaisten näkemysten ymmärtämiseen

Haastaminen ei itsessään riitä, vaan on lisäksi kuviteltava isenlaisia tulevaisuuksia ja oltava myös avoin toisten tulevaisuusnäkemyksille. Mikä on toivottavaa ja kenen kannalta? Kuka on mukana ja edustettuna tulevaisuuspohdinnoissa ja kenen ääni ei puolestaan kuulu? Tulevaisuus kuuluu kaikille, mutta tulevaisuusnäkemykset ovat usein pienen asiantuntijajoukon laatimia.

Tulevaisuustaajuuden tavoitteena on laajentaa tulevaisuuskeskustelun osallistuvien joukkoa ja lisätä yhä useamman halukkuutta ja kykyä haastaa ja kuvitella tulevaisuuksia ja toimia parempien tulevaisuuksien eteen. Tulevaisuuskeskustelua laajentamalla ei vain lisätä aiemmin huomiotta jääneiden ryhmien osallisuutta. Kun tulevaisuutta tarkastellaan useammasta toisistaan poikkeavasta näkökulmasta, saadaan paremmin kiinni myös yllätyksistä ja uusista mahdollisuuksista.

Vaikka Tulevaisuustaajuudenkin kohderyhmä on rajattu, on se silti laajempi kuin se joukko, joka tällä hetkellä käy tulevaisuuskeskusteluja. Tulevaisuustaajuus on siis yksi askel muiden joukossa osallisuuden laajentamiseen, ja menetelmän avoimuus ja sovellettavuus mahdollistaa myös uusien kohderyhmien huomioimisen.

Toimi: menneen ylläpitämisestä tulevaisuusloikkaan

Monet nykyiset toimintamallit eivät ole kestäviä. Meidän ei pidä pyrkiä palaamaan ”normaaliin” vaan aktiivisesti haastaa sitä. Muutos voi tuntua pelottavalta ja tutut tavat houkuttelevat. Tarjolla on kuitenkin mahdollisuus loikata parempaan tulevaisuuteen, sellaiseen, jota aiemmin saattoi pitää mahdottomana saavuttaa, mutta joka tulevaisuusoletuksia haastamalla ja toisenlaisia tulevaisuuksia kuvittelemalla tuntuukin nyt mahdolliselta.

Mikäli mielimme onnistua tavoitteessa siirtyä ekologisesti kestävään yhteiskuntaan, tarvitaan paljon laajempi joukko muutoksentekijöitä – sekä yksilöitä että organisaatioita. Tulevaisuustaajuuden jälkeen osallistujilla pitäisi olla vahvempi tunne omasta toimijuudestaan tulevaisuuden rakentajana ja parempi käsitys siitä, miten tulevaisuusajattelu ja muutoksen tekeminen kytkeytyvät toisiinsa.

Tulevaisuustaajuus julkistetaan 12.1.2021. Työpajaan tarvittavat materiaalit ovat avoimesti kaikkien saatavilla ja ne on tarkoitettu kenen tahansa käyttöön ja sovellettavaksi.