Koirat ovat pian ihmisiä terveempiä

Lemmikin geeniperimää voi selvittää kotitestillä, mutta ihminen tarvitsee samaan lääkärin lähetteen. Eikö Suomi voisi olla ensimmäinen maa, joka tarjoaisi mahdollisuuden kaikille halukkaille tietää oman geeniperimänsä?

Hau, hau ja wuh wuh! Suomalaisten koirien mahdollisuus terveisiin elinvuosiin kasvaa, sillä karvakuonojen geeniperimää voi selvittää kotona tehtävällä dna-testillä. Sen tuomaa tietoa voidaan hyödyntää muun muassa sairauksien varhaisdiagnostiikassa.

Testin tuloksena hauveliinit saavat oman terveyspassin sekä riskiprofiilin yli sadasta tunnetusta sairaudesta. Tiedot auttavat paitsi varautumaan etukäteen mahdollisiin vaaniviin sairauksiin myös terveellisten elintapojen, kuten ravinnon ja sopivan liikunnan määrän koirakohtaisessa määrittämisessä.

Toisin on meillä ihmispoloisilla. Vaikka enemmistö suomalaisista (61 prosenttia Sitran kyselytutkimuksen mukaan) on kiinnostunut selvittämään omaa geeniperimäänsä, on oman riskikartoituksen teettäminen Suomessa mahdotonta ilman lääkärin lähetettä.

Suomessa dna-tietoa hyödynnetään terveydenhoidossa suhteellisen harvoin, lähinnä syöpähoitojen yhteydessä tai laktoosi-intoleranssia diagnosoitaessa. Ennustavia geenitestejä saa nykysääntelyn perusteella tehdä vain terveydellistä tarkoitusta tai terveyteen liittyvää tieteellistä tutkimusta varten ja se edellyttää aina perinnöllisyysneuvontaa.

Suomessa geeniperimän kartoituksissa painottuu sairaudenhoito tai harvinaisten perinnöllisten sairauksien näkökulma, ei niinkään sairauksien ennaltaehkäisy tai terveyssuunnittelu. Kun lääkäreiltä puuttuvat selkeät yhtenäiset ohjeistukset testauksesta, myös lähetteiden kirjoittamisen käytännöt vaihtelevat. Tämä johtaa yksilöiden eriarvoiseen kohteluun.

Terveydenhuollon lainsäädäntö on perinteisesti ollut paternalistista ja perustunut siihen, että ihmistä täytyy suojella hänen omalta geenitiedoltaan: on siis parempi olla tietämättä kuin tietää. Kuitenkin on todettu, että esimerkiksi geenimerkkitiedon käyttäminen perinteisten riskitekijätietojen lisänä on hyödyllinen menetelmä sydäntautien ehkäisyssä.

On arvioitu, että geenimerkkitieto yhdessä statiinihoidon kanssa estäisi satoja, jopa tuhansia uusia sydäntautitapahtumia Suomessa. Samalla terveydenhuollon kassasta säästyisi miljoonia euroja vuodessa.

Useat suomalaiset ovatkin tilanneet geenitietonsa Yhdysvalloissa toimivilta nettipalveluyrityksiltä. Harmillista tässä on se, että yksilöiden geeniperimää koskeva anonymisoitu tieto ei tällöin kumuloidu osaksi kotimaista tutkimusta.

Tärkeä osa omaa kansallisvarantoamme jää hyödyntämättä erityisesti, kun digitaalisessa muodossa olevan geeni,- hyvinvointi-, ja terveystiedon arvo kasvaa nopeasti tulevaisuudessa.

Tilanteen korjaamiseksi voitaisiinkin tarjota kotimainen palveluvaihtoehto. Se merkitsisi sitä, että geenitiedon tarkkuus ja luotettavuus paranisivat ja kansalaiset voisivat halutessaan luovuttaa tietonsa tunnistamattomina omaan kansalliseen geenitietopankkiin. Siitä syntyisi Suomelle uusi terveyssampo hyvinvointia ja kasvua tuottamaan.

Suomi voisi olla ensimmäinen maa, joka tarjoaisi mahdollisuuden kaikille halukkaille – muillekin kuin nelijalkaisille lemmikeillemme – tietää oman geeniperimänsä. Julkisella terveydenhuollolla voisi olla palvelu, josta kuka tahansa kiinnostunut ostaisi tiedon ja siihen liittyvän neuvonnan.

Palvelua tarjottaisiin maksuttomasti erikseen valituille riskiryhmille, kuten Virossa. Yksityissektori voisi täydentää palvelutarvetta ja kehittää uusia palveluja geeni-, elintapa- ja terveystiedon analysointiin ja tulkintaan liittyen.

Sitra tukee sosiaali- ja terveysministeriötä kansallisen genomistrategian laatimisessa. Työ on parhaillaan käynnissä, ja valmistuu keväällä 2015. Lue lisää: http://bit.ly/1r0sC9m