Kolme vinkkiä kunnille: Kuinka rakentaa tulevaisuutta arvaamattomina aikoina?

Aika entinen ei koskaan enää palaa, eikä varsinkaan koronapandemiaa edeltänyt aika.

Kuntien näkökulmasta uudistumiskyky nousee poikkeusoloissa entistäkin tärkeämmäksi, samoin ketterä kehittäminen ja valmius oppia uutta kokeilujen kautta.

Arvaamattomina aikoina jos koskaan meidän pitää katsoa eteenpäin ja miettiä, millaista tulevaisuuden arkea, millaisia huomisen kuntia ja tulevaisuuden Suomea haluamme rakentaa.

Kun tämä on selvillä, tarvitaan ratkaisuja, joilla tavoitteista tehdään totta. Tiivistimme viime vuosien hankkeistamme saamamme oppimme kolmeen vinkkiin kuntakehittäjille ja -päättäjille.

1. Pidetään kaikki mukana: tulevaa ei voi ennakoida, ellei tiedä, missä mennään nyt
2. Tunnistetaan megatrendien tarjoamat mahdollisuudet kestävän talouden rakentamiseen
3. Ei haikailla normaalia takaisin vaan tähdätään kohti parempaa

Pidetään kaikki mukana – konsteja on monia

Samaan tapaan kuin koti ei ole vain talo, kunta ei ole vain hallintoyksikkö. Oman kodin ja lähiyhteisön tulisi olla myös tunne osallisuudesta ja siitä, että asioihin ja omaan elämäänsä pystyy vaikuttamaan.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana tulevaisuustalo Sitra on edistänyt ja kehittänyt ratkaisuja osallisuuden parantamiseksi esimerkiksi kolmessa kunnassa toteutetuilla robottipuhelukokeiluilla, 12 kunnan kanssa toteutettavalla Demokratiakokeilut 2020 -hankkeella sekä kuuden kirjaston kanssa tehtävässä Kirjastoista kansanvallan foorumeita -hankkeessa.

Lisäksi olemme selvittäneet, millaisia vaikuttajia suomalaiset ovat Suomalaiset kansalaisvaikuttajina-selvityksessä. Siinä pohditaan mm. sitä, mihin, miten ja milloin ihmiset haluavat osallistua sekä miten profiililtaan erilaisia ihmisryhmiä voitaisiin parhaiten aktivoida.

Vastikään on myös julkaistu laaja kyselytutkimuksemme siitä, miten suomalaiset näkevät koronan jälkeisen ajan, miten luottamus erilaisiin instituutioihin on muuttunut sekä mihin asioihin ihmiset haluaisivat päästä vaikuttamaan.

Kyselyn tulokset alleviivaavat laajan osallisuuden merkitystä: vaikka luottamus erilaisiin yhteiskunnan instituutioihin vaikutti vahvistuneen, enemmistö vastaajista uskoi myös yhteiskuntaryhmien välisten jännitteiden ja ristiriitojen lisääntyvän taloudellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä koronakriisin jälkeen.

Tulevaan katsoo myös kesällä julkistettu Mille väestölle -selvityksemme, joka antaa kunnille tulevaisuusdataa niin uusien opiskelijoiden määrien ennusteesta kuin siitä, mihin varautua koulutusjärjestelyissä. Sivulta voi myös käydä verkkopalvelusta tutkimassa oman kuntansa, seutukuntansa tai maakuntansa ennusteen 2040 asti.

Selvityksistämme ja kokeiluistamme kuulet lisää Kuntamarkkinoiden tietoiskuissamme, joiden tarkan aikataulun löydät täältä.

Tunnistetaan megatrendien tarjoamat mahdollisuudet kestävän talouden rakentamiseen

Koronapandemia ei ole kääntänyt jo ennestään maailmaa vauhdilla muuttaneita megatrendejä päälaelleen. Sen sijaan se näyttää nopeuttavan joitain jo ennestään menossa olleita kehityskulkuja.

Yksi kaikkia meitä ja kaikkia kuntia koskeva megatrendi, joka ei odota koronakriisin hiipumista, on ekologinen kestävyyskriisi. Sitra on jo vuosia edistänyt siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotaloutta niin erilaisilla selvityksillä kuin käytännön kokeiluilla mm. kuntien ja yritysten kanssa.

Kuntamarkkinoilla kerromme mm. vastikään toteutetusta Kesätöitä kiertotaloudesta -ideakilpailusta, jossa etsittiin suomalaiskunnissa kesällä 2020 toteutettavia kiertotaloutta edistäviä hankkeita ja kokeiluja. Kilpailuun tuli runsaasti hakemuksia ympäri Suomea. Hakijoista kymmenen pääsi toteuttamaan suunnitelmansa kesän aikana. Nyt on aika kuulla, millaisia voittajahankkeet olivat ja millaisia tuloksia niistä saatiin. Voisivatko ne toimia myös muissa kunnissa? Kiertotalouskipinän koettaessa eteenpäin auttaa myös maailman ensimmäisen kansallisen kiertotalouden tiekartan päivitetty versio, Kriittinen siirto. Tiekartta tarjoaa muun muassa esimerkkejä kuntien jo toteuttamista kiertotalousratkaisuista.

Toinen tärppimme kestävyyskriisin selättämiseen liittyy kunnianhimoon: Selvityksemme mukaan monella kunnalla on ollut rohkeutta asettaa ilmastotavoitteet selvästi valtiota korkeammalle.  Usein kunnan johdon sitoutuminen määrittää, miten hyvin ilmastotyö on resursoitu ja otettu osaksi kunnan arkea. Ilmastoratkaisut-tiimimme asiantuntija Mariko Landström kehottaakin kuntia ja valtiota tiiviimpään yhteistyöhön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (Mariko Landströmin puheenvuoro aiheesta on Kuntamarkkinoiden striimin ohjelmassa torstaina klo 9:50, vink vink.)

Lue lisää kuntien roolista ilmastotavoitteiden saavuttamisessa Marikon ja Tuuli Hietaniemen blogikirjoituksesta.

Ei haikailla ”normaalia” takaisin vaan tähdätään kohti parempaa

Koronakriisi on osoittanut, että monia totunnaisia toiminta- ja ajattelutapoja voidaan uudistaa nopeastikin, kun on pakko. Pandemian seurauksia on vastikään luodattu mm. Koronan vaikutukset -kirjoitussarjassamme, jossa poikkeuksellista tilannetta lähestytään megatrendien kautta.

”Pandemiakriisi on horjuttanut äkillisesti monen arkea ja itsestäänselvyytenä pidettyjä asioita, sitä mitä pidämme normaalina. Keskustelu pandemian jälkeisestä ´uudesta normaalista´ on haastanut tarkastelemaan normaalia monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden näkökulmasta ja kysymään, mitä asioita normalisoimme ja kenen normaalista puhumme”, kirjoittavat Jenna Lähdemäki-Pekkinen ja Katri Vataja kirjoitussarjan neljännessä osassa.

Heidän mukaansa koronakriisi voi parhaimmillaan lisätä uudenlaista ymmärrystä siitä, mitä monimuotoisuus arjessa tarkoittaa ja auttaa luomaan väestön erilaiset tarpeet huomioivia ratkaisuja myös koronan jälkeiseen aikaan. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi monipaikkaisuuden, yhteisöllisyyden ja huoltosuhteen tarkastelemista uusista kulmista.

Tervetuloa kuulemaan lisää osallisuuteen ja kiertotalouteen liittyvistä hankkeistamme Kuntamarkkinoiden tilaisuuksiimme sekä tutustumaan kaikille kuntien tulevaisuudesta kiinnostuneille kokoamaamme sivustoon www.sitra.fi/huomisenkunta