Kolme visiota tulevaisuuden sotesta – minkä sinä valitsisit?

Onko inhimilliselle hoivalle ja ihmisten kohtaamiselle tulevaisuudessa enää tilaa ja tarvetta sosiaali- ja terveyspaleluissa? Vai analysoimmeko ja hoidammeko vastedes itse itseämme nopeasti kehittyvän terveysteknologian avulla? Voisiko nämä tulevaisuudenvisiot yhdistää?

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteutti Sitran tuottaman verkkokyselyn pohjalta selvityksen, jossa analysoitiin sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää tulevaisuudessa. Millaisia tulevaisuuden palveluita ja asiakasryhmiä kyselyn vastauksista voitiin tunnistaa? Millaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä palveluja eri asiakasryhmät toivovat tulevaisuudelta?

Selvitimme vastaajien käsityksiä tulevaisuuden palveluista ja erotimme vastauksista kolme vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa. Tulevaisuuskuvissa korostuvat teknologia, palvelujärjestelmän muotoilu ja ihmisten välinen vuorovaikutus. Tulevaisuuskuvat siis eroavat toisistaan sen suhteen, millaisia ratkaisumalleja ja toimintatapoja niissä ehdotetaan tai toivotaan.

Ensimmäisessä tulevaisuuskuvassa korostuu teknologia laadun parantajana. Teknologisia ratkaisuja palveluiden laadun parantajina etsivät tyypillisesti työssä käyvät, terveet ja hyvinvoivat vastaajat. He ovat usein miehiä, jotka toivovat nykyistä suurempaa teknologian hyödyntämistä palvelujen laadun ja tehokkuuden edistämiseksi sekä palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Ehdotettuja ratkaisuja ovat muun muassa etävastaanoton kehittäminen, nano- ja bioteknologia ja erilaiset palvelurobotit. Lisäksi tämä ryhmä korostaa tulevaisuuden palveluissa asiakkaan omatoimisuuden ja aktiivisuuden lisäämistä erilaisten mobiiliapplikaatioiden ja pelien avulla.

Toisenlainen tulevaisuuskuva muodostuu niistä vastauksista, joissa parempaan palveluun päästään ennen kaikkea palvelujärjestelmää muotoilemalla. Palvelurakenteiden merkitystä korostavat erityisesti työelämän ulkopuolella olevat vastaajat, kuten opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät, mutta myös yrittäjät ja päättäjät. Vastauksissaan toivotaan nykyistä käyttäjälähtöisempiä palveluita, ongelmien ennaltaehkäisyyn pyrkiviä matalan kynnyksen palveluja, sekä sektorirajat ylittäviä toimintamalleja.

Palveluita toivotaan sinne, missä asiakas liikkuu arkisin, iltaisin ja viikonloppuisin, eli esimerkiksi kauppakeskuksiin ja kirjastoihin. Myös haja-asutusalueelle toivotaan uudenlaisia palveluratkaisuja kuten terveyspalvelubusseja. Lisäksi vastaajat toivovat palvelujen parempaa kohdennusta, toimintatapojen järkiperäistämistä ja tietovarantojen parempaa hyödyntämistä tulevaisuuden palvelujen kehittämisessä.

Kolmas tulevaisuuskuva, ”ihmiseltä ihmiselle”, erottui vastauksissa selkeästi omanlaisensa vastaajaryhmän ansiosta. Tulevaisuuden palveluilta peräänkuulutettiin ennen kaikkea ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvia palveluja. Tämän tulevaisuuskuvan taustalla oli erityisesti naisia ja sote-alalla työskenteleviä eli terveyspalveluiden asiantuntijoita. He korostivat tulevaisuuden palveluihin liittyvissä ratkaisumalleissa muita enemmän sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä. Vastauksissa korostui tarve lisätä ihmisen kokonaishyvinvointia sen sijaan, että hoidetaan sairauksia. Hyvinvointia voidaan lisätä henkilökohtaiseen neuvontaan ja ohjaukseen perustuvilla palveluilla sekä kehittämällä erilaisia yhteisöllisiä toimintamalleja (muun muassa sosiaalisia kohtauspaikkoja sekä yhteisöllistä asumista ja ateriointia).

Mitä vastauksista siis voi päätellä? Kaikissa havaituissa tulevaisuuskuvissa on löydettävissä perusajatus siitä, että elinvoimainen ihminen on motivoitunut ottamaan vastuuta omasta terveydestään. On kuitenkin tärkeätä huomata myös se, että tulevaisuuskuvat osoittavat eri asiakasryhmien painottavan elinvoimaa edistävissä palveluratkaisuissa hyvin erilaisia asioita. Terveyden edistämisen voidaan katsoa edellyttävän huomattavan erilaisia hyvinvointipalveluja eri asiakasryhmille. Tulevaisuuden hyvinvointipalvelukonsepteja suunniteltaessa tarvitaan nykyistä laajakatseisempaa ideointia sekä asiantuntija- ja kokemustiedon hyödyntämistä, jotta kutakin asiakasryhmää pystytään palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Samalla kyselyssä esille nousseiden odotusten monipuolisuus kertoo siitä, että palvelujärjestelmän joustavuus ja kykyä reagoida kysyntään korostuu tulevaisuudessa. Nykyinen, tarjontalähtöinen ja ylähäältä ohjattu järjestelmä ei tällainen ole.

Taustaa: Selvityksen toteutti Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa loka-marraskuussa tutkimusryhmä, johon kuuluivat Ira Ahokas, Anna Kirveennummi ja Tuomas Kuhmonen. Selvityksen lähtökohtana toimi Sitran ja Fountain Parkin toteuttama verkkokysely, jonka tuloksista tutkijat etsivät tilastollisesti merkittävinä pidettäviä asiakkaan ääniä, sekä sellaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, jotka rakentuisivat toivottaville tulevaisuuden palvelu- ja toimintamalleille.