Kun sikalakaan ei enää puhdista koulupojan omaatuntoa

Dialogi ruokahävikistä ja urbaaneista symbiooseista

Sitran kiertotaloustiimin asiantuntijat Ernesto Hartikainen ja Heikki Sorasahi päätyivät ruokapöydässä pohtimaan, onko lautasella jälleen liikaa ruokaa.

Ernesto: ”Kotona eräs ongelma on vaivannut minua jo vuosikausia. Enkä usko, että olen ongelman kanssa yksin. Ruokaa jää kovin usein yli. Saatan ottaa liikaa ruokaa lautaselleni, ostan jääkaappiin ruokaa, jota en ehdi syödä tai valmistan liian ison määrän ruokaa kaveriporukalle. Määrät näyttävät yhden henkilön ja aterian osalta lähes mitättömiltä, mutta ongelma toistuu kerta toisensa jälkeen. Samalla maailmassa on ainakin 795 miljoonaa ihmistä, jotka näkevät nälkää.”

Heikki: ”Muistan jo lapsena kokeneeni usein häpeää, kun en saanut syötyä lautasta tyhjäksi. Ala-asteen ruokalassa tunnetta lievitti kuitenkin tieto siitä, että jäteastiaan kippaamani ruoka päätyisi sian muonaksi. Nykyään sekään ei ole enää mahdollista terveyssyistä. Ruoan jättäminen on siis pahasta, mutta tieto ja häpeä eivät näytä riittävän ongelman ratkaisemiseen. Millaisin keinoin saisimme ruokahävikin vähenemään?”

Yhteenlaskettu ruokahävikin määrä Suomessa on merkittävä. Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan Suomen kotitalouksissa syntyy 120–160 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuodessa. Jos tarkastellaan koko ruokaketjua, määrä on jopa 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä on selkeä yhteiskunnallinen ongelma, joka ratkaiseminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia yrittäjille ja kuluttajille.

Kuva: Ruokahävikki Suomessa lähteittäin (maatalous, elintarviketeollisuus, vähittäiskauppa, ravintolat, kotitaloudet). Lähde: Luonnonvarakeskus

Sianruuasta hyvepussiin

Pariisin ilmastokokouksen kynnyksellä Sitran Green to Scale -hanke toi esiin, kuinka Tanska on kunnostautunut ruokahävikin vähentämisessä: Vuodesta 2010 lähtien maan ruokahävikki on vähentynyt 25 prosenttia eli 150 000 tonnia vuodessa. Tähän on päästy kunnianhimoisella resurssistrategialla ja muun muassa tietoisuuskampanjoilla sekä ottamalla käyttöön ruokahävikkiä vastaan kampanjoivat ”Goodie Bagit” yli 300 ravintolassa. Kampanjassa tarjoilijat ehdottavat ruoan mukaan ottamista sen sijaan, että asiakkaat joutuisivat sitä vaivaantuneesti pyytämään.

Heikki: Eikö Suomessakin saisi aikaan mielenkiintoisen kampanjan Tanskan mallin mukaisilla biomateriaaleista valmistetuilla ”hyvepusseilla”? Tai olisiko jotain muita hyviä ideoita?

Ernesto: Miten olisi esimerkiksi sienien kasvattaminen ravintoloiden jätekahvinpuruista? Tai mitä, jos ihmisravinnoksi kelpaamattomalla ylijäämäruoalla kasvatettaisiin hyönteisiä kalanruoaksi? Vai joko grillatut heinäsirkat sopisivat lounaslautasille?

Aiheen ympärillä tapahtuu jo paljon. Waste to Taste -hanke perustaa Helsinkiin ravintolan, joka ottaa vastaan kaupoista, ravintoloista ja maataloudesta hävikiksi muuten joutuvia ruoka-aineksia ja valmistaa niistä annoksia. Hankkeessa aiotaan kouluttaa ja työllistää vaikeasti työllistyviä, kuten maahanmuuttajia. Toiminta alkaa 1. maaliskuuta Made in Kallio -verkoston tiloissa. Ruokahävikkiä hyödyntäviä ravintoloita on ollut muun muassa Amsterdamissa, jossa Instock-ravintola valmistaa aterioiden lisäksi jopa olutta ylijäämäleivästä.

”Toisen jäte on toisen raaka-ainetta” on tuttu ajatus Sitrassa. Teollisissa symbiooseissa yhden tehtaan prosesseista syntyvää jätettä käytetään toisen prosessin raaka-aineena.

Ernesto: ”Samaa logiikkaa soveltaen voisi kaupungeissa tapahtuvaa toimintaa kutsua urbaaneiksi symbiooseiksi. Sen sijaan, että ruoka päätyisi kaatopaikalle tai viemäriin, urbaaneissa symbiooseissa syntyisi uutta arvoa mukana oleville toimijoille, jotka jalostavat toistensa ylijäämäruoasta uusia tuotteita ja palveluita.”

Kännykkä osoittaa tähdeannoksen

Mobiiliapplikaatioita on joka lähtöön ja viime vuosina niitä on viritetty myös taisteluun ruokahävikkiä vastaan. Suomessa tuloaan tälle rintamalle tekee esimerkiksi ResQ-sovellus, jonka ”avulla voi kätevästi pelastaa lähialueen ravintoloista laaturuokaa, joka uhkaisi muutoin mennä hukkaan”. Uutisoinnista päätellen palvelu vaikuttaa saaneen lentävän lähdön.

Heikki: Olisiko digitalisaation tarjoamista keinoista ruokahävikkivitsauksen selättäjäksi? Voisin itsekin vallan hyvin kuvitella noukkivani syömättä jäänyttä lounasruokaa työmatkani varrelta päivälliseksi kotiin.

Yle uutisoi hiljattain Heikki Hurstin huolesta, riittääkö ruokaa avun tarpeessa oleville, mikäli hävikkiruoalla tehdään liiketoimintaa. Näiden kahden asian tuskin tarvitsee kilpailla toistensa kanssa. Köyhyys, ympäristön ylirasitus ja pakolaisten työttömyys ovat kaikki viheliäisiä ongelmia, jotka voidaan ratkaista ainoastaan yhteistyön keinoin.

Ernesto: Olisiko tässäkin mahdollisuus jonkinlaiselle urbaanille symbioosille?

Nyt tarvitaan ideoita pöytään – jaossa palkintoja

Heikki: Mekin Sitrassa haluamme olla mukana kypsyttämässä ratkaisuideoita ruokahävikin haasteisiin. Tarjoile ideasi Ravinnekierto Challenge -pöytään!

Ruokahävikki vie pohjaa ravinteiden kierrolta. Arkinen keino ravinteiden kierron edistämiseksi on biojätteiden lajittelu, mutta paljon enemmän voidaan vielä tehdä. Millaista uutta liiketoimintaa tästä voisi syntyä? Kerro, miten vähentäisit ruokahävikkiä ja edistäisit ravinteiden kiertoa. Lähetä ratkaisuehdotuksesi Sitran Ravinnekierto Challenge -ideakuulutukseen, joka on auki vielä maanantaihin 29.2. asti. Palkintona on idean sparraustukea sekä 20 000 euroa.