Kysynnän, ratkaisujen ja kokeilujen maaseutu

Eurooppa 2020 -strategia on tuonut maaseudun kehittämistyöhön uuden käsitteistön. Maaseudun kehittämistyön toivotaan tuottavan kestävää, osallistavaa ja älykästä kasvua.

Kasvu – eri määrein maustettuna – on siis maaseudun kehittämisen ytimessä. Mihin kasvu perustuu? Pitkäjänteisen kasvun moottorina on aina kysyntä. Maaseudun kehittämisen ydinasia on siten tunnistaa, mistä maaseutuun kohdistuva tulevaisuuden kysyntä kumpuaa – sekä globaalisti että yksittäisten kuluttajien taholta.

Maaseutuun kohdistuva globaali kysyntä aiheutuu etenkin maahan ja luonnonvaroihin kohdistuvasta kiihtyvästä kilpailusta sekä tarpeeseen vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin mm. uusiutuvia luonnonvaroja ja energianlähteitä hyödyntämällä. Fiksusti toimien maaseudulla on mahdollisuus tarjota globaaleihin haasteisiin kestäviä paikallisia ratkaisuja.

Maaseutuun kohdistuu myös uudenlaista yksilötason kysyntää. Kuluttamisen edelläkävijät hakevat elämäänsä tasapainoa. Maaseudun vahvimmat valtit luonto ja rauha vetoavat heihin. Ne lisäävät suomalaisten mielenkiintoa monipaikkaiseen elämään. Maaseudun kehittämisessä on ennakoitava suomalaisten kuluttajakysyntää ja vastattava siihen ennakkoluulottomasti.

Asiakas kehittämiskumppanina

Tulevaisuuden maaseutu muotoutuu sen mukaan, miten Suomessa pystytään tunnistamaan ja luomaan uutta kysyntää maaseudulle sekä vastaamaan siihen. Sitran viime keväänä käynnistämässä Maaseutu Suomi-strategiassa -työpajaprosessissa on löydetty vastauksia siihen, miten maaseudun kysyntälähtöistä kasvua voidaan eri keinoin edistää.

Tulosten mukaan aluelähtöisen kehittämisen rinnalla on vahvistettava asiakaslähtöistä kehittämistä. Asiakaslähtöinen kehittäminen edellyttää totuttujen rajojen ylittämistä tuottajien ja palveluntarjoajien sekä asiakkaiden välillä. Asiakaslähtöisyydessä ei ole kysymys vain siitä, että yritetään katsoa asioita asiakkaan näkökulmasta, vaan tarvitaan uusia yhteistyö- ja toimintamalleja. Asiakas on otettava uudella tavalla toiminnan keskiöön, mukaan suunnittelemaan ja kehittämään tuotteita ja palveluntarjontaa. Uutta syntyy kun uudet ihmiset kohtaavat.

Mitä asiakkaat sitten tarvitsevat? Tulevaisuuden menestys edellyttää jatkuvan kehittämisen rinnalla ratkaisukeskeisyyden omaksumista olennaiseksi osaksi maaseudun kehittämiskulttuuria. Tulevaisuuden kysyntä ei kohdistu vain fyysisiin tuotteisiin tai palveluihin, vaan menestystä määrittää yhä enemmän se, miten hyvin asiakkaiden kohtaamiin ongelmiin pystytään tarjoamaan ratkaisuja. Muutamia Sitran hankkeita esimerkkinä käyttäen havainnollistan muutamia kestävän, älykkään ja osallistavan kasvun ratkaisuja. 

Hajautettu biotalouden toimintamalli on esimerkki kestävän kasvun ratkaisusta.  Siinä useat eri biotalouden toimijat muodostavat paikallisen liiketoimintaverkoston, jossa yhden tuottajan jäte on toisen raaka-ainetta ja lopulliset tuotteet, kuten ruoka ja energia myydään pääosin lähimarkkinoille.

Palvelumuotoilu on esimerkki älykkään kasvun ratkaisusta. Kyse on palvelujen innovoinnista, kehittämisestä ja suunnittelusta muotoilun menetelmin. Siinä tuotteen tai palvelun arvonlisää kasvatetaan suunnittelemalla se käyttäjälähtöisesti yhdessä asiakkaan kanssa siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. Sitra on kehittänyt palvelumuotoilua etenkin maaseudun hyvinvointiliiketoimintaan liittyen. Maaseutuviraston kanssa on myös käynnissä kokeilu, jossa palvelumuotoilun työkalupakkia testataan sähköisen asioinnin kehittämisessä.

Not-in-my-backyard -ilmiö vaikeuttaa monien sellaisten kestävän kehityksen investointien toteuttamista, joita periaatteellisesta myönteisyydestä huolimatta kukaan ei halua omalle takapihalleen. Ongelmaa voidaan pyrkiä ratkaisemaan osallistamalla paikallistahoja investointihankkeiden suunnitteluun – ja jopa omistukseen, jolloin syntyy YIMBY-ilmiö (Yes-in-my-backyard). YIMBY on esimerkki osallistavan kasvun ratkaisusta.

Kokeilukulttuurin avulla kohti ratkaisuja

Miten ratkaisuihin päästään, miten niitä löydetään? Suunnittelukulttuurin rinnalla tarvitaan kokeilukulttuurin tietoista vahvistamista. Kokeilukulttuuri vastaa yhteiskunnan kiihtyvään muutosvauhtiin ja tarpeeseen validoida hyviä ideoita jo suunnitteluprosessin alkuvaiheessa, eikä vasta raskaan ja pitkän suunnitteluprosessin jälkeen, kuten yleensä on tapana.

Kokeilukulttuurissa uutta ideaa tai toimintamallia kokeillaan heti idean synnyttyä pienellä käytännön kokeilulla.  Lopullista toimintamallia rakennetaan kokeilemisen kanssa rinnan, kokeilusta matkan varrella oppien. Kokeilukulttuuri on siten uuden ajattelun kehittämistä tekemisen, onnistumisen ja epäonnistumisen kautta.

Sitran Kokeilujen maaseutu -hankkeessa konkretisoidaan ja testataan pienin käytännön kokeiluin uusia ajattelumalleja, yhteistyön ja tekemisen malleja sekä kannustusmalleja. Hankkeeseen valitut käytännön kokeilut toteutetaan nyt elo-syyskuussa kokeilukulttuurin keinoin nopealla aikataululla ja pienellä budjetilla.

Esimerkiksi maaseutuhubit, kuten Uuraisille syyskuun puolivälissä nouseva pop-up-hub, ovat ratkaisu kysynnän tunnistamiseen sekä kysynnän ja tarjonnan törmäyttämiseen. Samaan tarpeeseen vastaavat nk. peltodiilit. Kierrätysmaatila-kokeilussa puolestaan tuotetaan visualisoinnin avulla ratkaisuja maatalouden ravinnepäästöjen tunnistamiseen ja hallintaan. Avoin innovaatioympäristö vastaa niin ikään monipuolisesti innovaatioiden syntymistä vaikeuttaviin siiloutumisen haasteisiin. Kokeilujen mahdollistamiseksi kokeilemme Etelä-Savon Ely-keskuksen kanssa paraikaa kokeiluraha-rahoitusinstrumenttiä käytännössä.

Kokeiluista kerromme lisää Varaslähtö tulevaan -tapahtumassa 19.9. johon voi osallistua myös verkon välityksellä. Sitä odottaessasi voisit pohtia, mitä sinä voisit jo nyt kokeilla?

Eeva Hellströmin puhe Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäivillä 4.9.2012