Laajaa dialogia elinikäisen oppimisen johtamiseen

Miten mahdollistetaan kaikille oppiminen, kun jokaisen elämäntilanne ja tausta sekä osaamisen kehittämisen tavoitteet ja tavat ovat erilaisia?

Kun pohditaan, miten yhteiskunta voi vastata tähän moninaisuuteen, on kysymystä lähestyttävä eri tavalla kuin aikaisemmin. Tarve hahmottaa globaaleja ilmiöitä ja systeemejä sekä ymmärtää niiden dynamiikkaa kaikessa monimutkaisuudessaan on tullut yhä tärkeämmäksi politiikan vaikuttavuuden kannalta.

Päätöksentekijöiden ja ministeriöiden tulisi tarkastella eri hallinnonalat ylittävää moniulotteista elinikäisen oppimisen johtamista kokonaisvaltaisesti ja sisällyttää tarkasteluun myös oppijan näkökulma. Ministeriöiden on huolehdittava yhdessä siitä, että lait ja toimenpiteet eivät ole keskenään ristiriidassa, vaan ne edistävät yksilön osaamisen kehittämistä kaikissa elämäntilanteissa.

Johtamiseen lisää systeemiajattelua

Kolmekymmentä keskeistä yhteiskunnallista toimijaa kiteytti maaliskuussa 2019 yhteisen elinikäisen oppimisen tahtotilan. Sen mukaan Suomessa tulee toteuttaa laaja-alaista, politiikkalohkot yhdistävää ja pitkäjänteistä elinikäisen oppimisen politiikkaa. Työn tulos on kerrottu julkaisussa Kohti elinikäistä oppimista. Jo tuolloin he tunnistivat yhdeksi muutoksen haasteeksi elinikäisen oppimisen kokonaisuuden johtamisen.

Sitran Osaamisen aika -työn koordinaatioryhmä halusi syksyllä 2020 syventää ymmärrystä kokonaisuuden johtamisesta, koska jatkuvan oppimisen uudistuksen parlamentaarinen työryhmä tekee päätöksiä marras-joulukuussa 2020 elinikäisen oppimisen politiikan tulevaisuudesta.

Kokosimme aiheesta tuoreen muistion Ilmiölähtöisen johtamisen näkökulma elinikäiseen oppimiseen – Miten edistää systeemistä ajattelua?

Tarvitaan laaja-alaista tietoa ja dialogia

Muistio avaa elinikäisen oppimisen moniulotteista ilmiötä ja miten sen johtamisessa voi onnistua.

Kun käsillä on kompleksinen ilmiö, tarvitaan laajaa ymmärrystä tilanteeseen vaikuttavista tekijöistä. Jotta ilmiöstä muodostuisi monipuolinen, tieteidenvälinen kokonaiskuva, tarvitaan verkostoja sekä kykyä yhdistää ja suhteuttaa erilaiset tiedot, haasteet ja tavoitteet toisiinsa.

Yhteinen ja mahdollisimman totuudenmukainen tilannekuva muodostuu vasta avoimessa ja läpinäkyvässä tietoa tulkitsevassa vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kesken. Hyvin valmistellussa dialogissa syntyy myös luottamus, joka mahdollistaa yhteisen oppimisen.

Yhteisen oppimisen seurauksena päätöksenteon laatu paranee, kun toimijoiden ajattelun viitekehys laajenee. Avoin, keskinäiseen arvostukseen pohjautuva keskustelu kannustaa tuomaan esiin erilaisia ajatuksia ja näkemyksiä. Syntyy yhteistä ymmärrystä ja sitoutumista pyrkiä kohti sovittuja tavoitteita.

Pohjoismaiden vertailu ja Suomen askeleet

Ymmärtääksemme miten muut Pohjoismaat ovat ratkaisseet tämän haasteen selvitimme julkaisuun myös, miltä elinikäisen oppimisen johtamisen rakenteet eri Pohjoismaiden hallinnossa näyttävät.

Vertailu osoittaa, että Pohjoismaissa elinikäistä oppimista johdetaan pääosin hallinnonalalähtöisesti, mutta myös ilmiölähtöistä lähestymistapaa on havaittavissa. Kaikki Pohjoismaat ovat vähintään osittain sitoutuneet pitkäjänteiseen elinikäisen oppimisen politiikkaan.

Suomessa konkreettinen askel kohti elinikäisen oppimisen ilmiölähtöistä johtamista oli jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen käynnistäminen elokuussa 2019.

Parlamentaarisessa uudistustyössä on kaavailtu uutta palvelukeskusta aikuisten työuran aikaisen oppimisen saamiseksi paremmin kaikkien ulottuville.

Suunnitteilla oleva palvelukeskus vie eteenpäin jatkuvan oppimisen ilmiölähtöistä johtamista Suomessa, kun sen valmistelu toteutetaan laajassa dialogissa eri toimijoiden kesken siten, että toimijoilla on nyt ja jatkossa yhteinen ja ajantasainen kuva kokonaisuudesta.