Lentomatkustuksen päästöt – iskeekö ilmastoahdistus?

Monen mielestä Suomen kesä on lyhyt ja viileä, jolloin äkkilähdöt ja halpalentoyhtiöiden edulliset hinnat houkuttelevat suuntaamaan lomamatkalle ulkomaille, yleensä lentäen. Kesälomakausi on lentomatkailun kulta-aikaa ja elokuussa onkin eniten ruuhkaa yläilmoissa. Tiesitkö, että tälläkin hetkellä maailmalla on ilmassa keskimäärin noin 10 000 lentokonetta, joissa matkustaa yli 1,2 miljoonaa ihmistä?

Lentoala liikuttaa ja työllistää…

Euroopan lentosektori työllistää suoraan 2 miljoona, välillisesti jopa 5,5 miljoonaa ihmistä. Suunnilleen koko Suomen väestömäärä voisi siis olla töissä lentoalalla! Lentoliikenne on vaikuttanut merkittävästi myös niin taloudelliseen, sosiaaliseen kuin kulttuurilliseenkin kehitykseen kaupankäyntiä ja kontakteja nopeuttaen. Jos koko maailman lentosektori olisi valtio, se vastaisi talousvaikutuksiltaan Ruotsia tai Sveitsiä.

…ja aiheuttaa päästöjä

Lentoliikenteen päästöt vastaavat noin kolmesta prosentista EU:n ja yli kahdesta prosentista globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Ilmastonmuutoksen kannalta keskeinen ongelma on alan kasvu: kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA ennakoi lentoliikenteen lähes kaksinkertaistuvan 20 vuodessa (7,8 miljardia matkustajaa vuonna 2036). Hiilidioksidipäästöjen (noin 70 % päästöistä) lisäksi lentämisessä syntyy vesihöyryä (noin 30 %) sekä typen oksideja, rikkioksideja, palamattomia hiilivetyjä, häkää ja pienhiukkasia (yhteensä alle prosentti). Vesihöyrykään ei ole haitatonta, jos se muodostaa ilmastoa lämmittäviä cirrus-pilviä. Nämä ja muita tietoja lentoliikenteen ilmastovaikutuksista löydät Finavian sivuilta.

Aiheuttaako lentäminen jo ilmastoahdistusta?

Huoli ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt Suomessa tänä vuonna – tai ainakin aiheen näkyvyys mediassa on kasvanut. Lentomatkailun päästöt ovat olleet otsikoissa usein, tässä muutama esimerkki:

• ”Lentoliikenne on ilmastotyön vapaamatkustaja – toisin kuin autoilussa, päästöjä ei veroteta juuri lainkaan”
• ”Yhden Phuketin lennon päästöillä perhe autoilee yli 10 vuotta”
• ”Pitkä lentomatka on selkeästi huonoin kulutusvalinta ilmastolle”.

Onko taistelu luonnon puolesta nyt alkanut? Ruotsissa puhutaan jo ilmastoahdistuksesta, ja siellä otettiinkin huhtikuussa käyttöön lentovero. Lentämättömyys tuodaan siellä myös esille liittymällä facebook-ryhmään ”Jag flyger inte – för klimatets skull” (en lennä – ilmaston vuoksi).

Kenen on vastuu? Yksittäisen kuluttajan, lentoyhtiöiden vai yhteiskunnan?

Kuluttajan elämä on täynnä arjen valintoja. Yksi on kasvissyöjä, toinen välttää yksityisautoilua ja kolmas suosii lähimatkailua, kun taas joku on intohimoinen lentomatkustaja aiheuttaen päästöjä kaikkien edellä mainittujenkin edestä. Edestakaisen lentomatkan Thaimaahan on arvioitu vastaavan noin kolmasosaa suomalaisen keskimääräisistä vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä (noin 10 tonnia hiilidioksidia henkilöä kohden). Paljon lentävän matkailijan päästöt voivat siis olla jopa suuremmat kuin hänen koko muun elämisensä päästöt yhteensä.

Selvitämme Sitran ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishankkeessa vastauksia lentomatkustuksen päästöihin liittyviin kysymyksiin. Tarkastelemme päästöjä aiheuttavien tekijöiden, päästöjen määrän ja erilaisten kompensaatiolaskureiden lisäksi muun muassa lentoliikenteeseen liittyviä päästövähennyskeinoja ja erilaisia päästöskenaarioita. Tuloksia on luvassa syksyllä.

Sitran vierailijablogaukset antavat äänen eri alojen tulevaisuudentekijöille. Kirjoitukset eivät (välttämättä) kerro Sitran työstä, vaan ovat kirjoittajiensa ajatuksia ajankohtaisista asioista. Johanna Niemistö työskentelee erikoistutkijana Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kulutuksen ja tuotannon keskuksessa, luonnonvarojen kestävä käyttö -tutkimusryhmässä.