Lisää malttia ja älyä energian käyttöön

Olin mukana seuraamassa muutaman kuukauden mittaista prosessia, jossa Sitra ja Gaia Consulting Oy jumppasivat yhteistyössä pääkaupunkiseudun energialaitosten kanssa Energiaälykkään pääkaupunkiseudun strategiaa. Prosessissa valikoitui 15 kärkitoimenpidettä, jotka toteutuessaan vähentäisivät päästöjä vajaat 40 % vuoteen 2030 mennessä.

Suunta on oikea. Suomi on mm. tuoreessa ilmastolaissa sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Julkisella sektorilla on tässä suunnanmuutoksessa iso rooli. Pääkaupunkiseudulla tehdään joka päivä miljoonilla euroilla hankintoja sekä päätöksiä liikenne- ja energiajärjestelmistä ja rakentamisesta. Kaikki nämä määrittävät kaupunkien energiatarpeen vuosikymmeniksi eteenpäin. Toisaalta taloudellinen ohjaus, rakentamismääräykset tai rakennusvalvonta vaikuttavat siihen, onko kaupunkilaisten hiilijalanjälki tonneja suurempi tai pienempi.

Paljon jo tapahtuu. Helsingistä halutaan rakentaa kaupunki, jossa auton omistamiselle ole tarvetta enää vuonna 2025. Espoossa suunnitellaan älykkäitä kaupunginosia ja kaupunki on käynnistänyt projektin ympäristöä ja arkea parantavien käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämiseksi. Vantaan kaupunki on hankkinut ulkopuolisen energia-asiantuntijan toteuttamaan investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi 14 koulussa. Vantaan kokemusten perusteella voi tukkimiehen kirjanpidolla arvioida, että energiankäyttöä pääkaupunkiseudulla voitaisiin vähentää jopa 5-10 % nykyisestä, jos pääkaupunkiseudun julkiset rakennukset ”energiakatsastettaisiin”. Energiayhtiö Helen on käynnistänyt juuri Suomen suurimman aurinkovoimalan Helsingin Suvilahdessa ja Kalasatamaan rakennetaan älykästä energiajärjestelmää.

Me ympäristöministeriössä olemme olleet rahoittamassa ja mukana kokeiluissa, joissa on kehitetty energiaeksperttitoimintaa taloyhtiöissä sekä räätälöity kotitalouden ”hot spottien” arviointi ja neuvontaa kotitalouksille. Kotitalouksille on myös kehitetty energiakartoitusmalli, jossa asiakkaalle tarjotaan vähintään kolme vaihtoehtoa energiatehokkuuden parantamiseksi ja lasketaan investointien takaisinmaksuaika sekä säästyvä energiamäärä. Kokeiluissa on testattu uusia yhteiskäytön muotoja liikkumiselle ja tavaroiden kuljettamiselle sekä keinoja houkutella uusia asiakkaita joukkoliikenteen käyttäjiksi. Mahdollisuudet säästää energiaa ovat näiden kokeilujen perusteella lupaavia, mutta riittävätkö motivaatio ja kannusteet?

Mikäli pääkaupunkiseudusta halutaan energiaälykäs suunnannäyttäjä – tai jopa hiilineutraali – tarvitaan näitä hyviä esimerkkejä paljon lisää. Ja tässä on myös valtiolla peiliin katsomisen paikka, mikäli aiomme pysyä muiden maiden tahdissa ja avata cleantech-ikkunoita maailmalle. Ympäristöministeriön, Sitran, Tekesin, Kuntaliiton, Kiinteistöliiton, RAKLIn ja RTn sekä Green Building Council Finlandin yhteinen ERA17-toimintaohjelma on asettanut Suomelle tavoitteeksi ottaa takaisin paikkansa energiaviisauden kärkimaana itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Energiaviisauden kärkisija ja tulevien vuosikymmenien kunnianhimoisemmat tavoitteet edellyttävät isoa muutosta paitsi yritysten tuotantoprosesseissa ja liiketoimintaideoissa myös kuntien ja kotitalouksien tavassa pyörittää arkea.

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka tukee innovaatioita ja uutta tekemisen meininkiä. Kaupungistuvalla maapallolla on nimittäin kysyntää sellaisille liiketoimintamalleille ja tuotteille, joilla voidaan tehostaa resurssien kestävää käyttöä ja vähentää päästöjä. Voisivatko tulevaisuuden rakennukset tuottaa energiaa, liikkuminen muuttaa muotoaan, energiantuotannon sekä liikenteen ratkaisut syrjäyttää fossiiliset polttoaineet ja resurssien käyttö ja puhdistusjärjestelmät olla suljettuja? Kyllä voisivat, jos se on älystämme kiinni.