Luonnonvarojen viisaasta käytöstä Suomen uusi menestystekijä

Tänään vietetään maailman ylikulutuspäivää. Se merkitsee päivää, jolloin ihmiskunta on kuluttanut kaikki ne uusiutuvat luonnonvarat, jotka maapallo pystyy tuottamaan koko vuoden aikana. Loppuvuoden kulutamme maapallon pääomaa, kykyä tuottaa luonnonvaroja ja hyvinvointia tulevaisuudessa.

Erityisen holtittomasti luonnonvaroja käytämme me suomalaiset. Jos kaikkialla maailmassa elettäisiin kuten Suomessa, ylikulutuspäivää vietettäisiin jo keväällä, sillä kulutustamme tyydyttämään tarvittaisiin lähes neljän maapallon luonnonvarat.

Ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Networkin laskemaan ekologiseen jalanjälkeen. Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä pinta-alaa, joka tarvitaan tuottamaan ne luonnonvarat, joita elämäntapamme ja kulutuksemme edellyttää. Keskimääräisen suomalaisen ekologinen jalanjälki on noin 6 hehtaaria, kestävän tason ollessa noin 1,8 hehtaaria. Valtaosa jalanjäljestämme koostuu ruoasta sekä sähköstä, lämmöstä ja liikkumiseen käytettävästä energiasta.

Pystymme vaikuttamaan jalanjälkeemme paljon omilla valinnoillamme: pyöräily ja joukkoliikenne kuluttavat vähemmän luonnonvaroja kuin autoilu; kasvisruoka vähemmän kuin liha ja niin edelleen. Parasta näissä valinnoissa on se, että ne myös kohentavat terveyttä ja lisäävät siten hyvinvointia (lue lisää arjen valintojen vaikutuksista täältä).

Silti tavallisen ihmisen on vaikea päästä omilla valinnoilla täysin kestävään elämäntapaan. Suuri osa ekologisesta jalanjäljestämme riippuu asuinympäristöstämme, energiantuotantoratkaisuista ja käyttämistämme palveluista. Tällä hetkellä vain asunnottomat elävät Suomessa ekologisesti kestävästi (Taloussanomat 30.4.2015). Siis jo sillä sekunnilla, kun päätämme asuvamme jossain, pomppaa kulutuksemme kestämättömälle tasolle.

Ihmiskunnan on alettava käyttää luonnonvaroja sellaisella vauhdilla, että ne ehtivät uusiutua, sillä ekologinen kestävyys on olemassaolomme edellytys. Luonnonvarojen ylikulutus on osoittautumassa myös taloudellisesti kestämättömäksi.

Tarvitaan suurta muutosta, jotta eläminen ja asuminen ilman ylikulutusta voitaisiin tehdä mahdolliseksi.  Tarvitaan yrityksiä, jotka tuottavat uusia, ekologisesti kestäviä tuotteita ja palveluja, ja ihmisiä jotka haluavat ostaa ja käyttää niitä. Tarvitaan sellaisia yhteiskunnan rakenteita, jotka tekevät kestävien ratkaisujen tuottamisen kannattavaksi yrityksille ja niiden käyttämisen houkuttelevaksi asiakkaille. Ja lisäksi yhteiskunnan on luotava kestävällä tavalla toimiva infrastruktuuri ja tuotettava julkiset palvelut kestävästi.

Näin monen asian muuttaminen yhtä aikaa on haastava tehtävä, mutta se kannattaa tehdä. Ennemmin tai myöhemmin ne yhteiskunnalliset ja liiketoiminnan mallit, jotka perustuvat luonnonvarojen ylikulutukseen, tulevat kaatumaan omaan taloudelliseen mahdottomuuteensa.

Kullan arvoisia tulevat olemaan ne resurssiviisaat ratkaisut, jotka mahdollistavat toimimisen luonnonvarojen riittävyyden rajoissa. Ne alueet ja yritykset, jotka pystyvät kehittämään ratkaisuja ensimmäisenä, ovat tulevaisuuden voittajia.

Edelläkävijäalueet ovat jo tarttuneet haasteeseen

Joukko suomalaisia kaupunkeja ja kuntia on hiljattain tarttunut toimiin ylikulutusongelman selättämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kesäkuussa perustetun kestävien kaupunkien ja kuntien verkoston Fisun (Finnish Sustainable Communities) kunnat ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin tavoitteisiin, mm. siihen että vuoteen 2050 mennessä niissä kulutetaan luonnonvaroja maapallon kantokyvyn rajoissa. Samalla ne näyttävät mallia muille suomalaisille ja ulkomaisillekin kunnille siitä, miten resurssiviisaudesta tehdään menestystekijä.

Resurssiviisaan, maapallon kantokyvyn rajoissa toimivan yhteiskunnan rakentaminen voisi olla innostava tavoite ja valtava mahdollisuus myös koko Suomelle. Meillä on paremmat mahdollisuudet onnistua siinä kuin juuri kenelläkään muulla. Olemme jo onnistuneet rakentamaan menestyvän, nykyaikaisen, tasa-arvoisen, oikeudenmukaisen yhteiskunnan – yhden maailman parhaista. Jos saamme sen vielä toimimaan kestävällä tavalla niin, että tulevatkin sukupolvet voivat nauttia sen luomasta hyvinvoinnista, koko maailma haluaa seurata perässä.

Maapallon kantokyvyn huomioivan yhteiskunnan kehittäminen on edelläkävijyyttä, jonka varaan Suomen tulevan menestyksen voi rakentaa.

Fisu-verkostoon kuuluvat Forssa, Jyväskylä, Lappeenranta ja Turku, ja sen toimintaa koordinoivat Suomen ympäristökeskus Syke ja Motiva Oy. Lisätietoja: www.fisunetwork.fi. 

Ympäristöministeriön ja WWF Suomen tiedote 13.8.2015: Luonnonvarat loppuivat tänään – kasvanut hiilijalanjälkemme aikaisti maailman ylikulutuspäivää lähes viikolla