Maaseutuajattelu uuden edessä

Maaseudulla voi olla nykyistä merkittävämpi rooli ja vaikutus koko Suomen ja ihmisten kestävään hyvinvointiin. Aineelliset ja aineettomat resurssit tarjoavat uusia mahdollisuuksia uudenlaiselle ajattelulle ja liiketoiminnalle. Maaseutu onkin heikko signaali, joka voi muokata tulevaisuuttamme.

Maaseutuun kohdistuu jo uudenlaista kysyntää. Yksilöt ovat kiinnostuneita maaseudusta: Esimerkiksi vastuullisen ja kriittisen Lohas (Lifestyles of Health and Sustainability) -kuluttajan elämäntyyliin kuuluu ostaa luomu- ja lähiruokaa, käyttää vihreää sähköä ja keskustella verkossa. Vaikka Lohas-kuluttajien osuus lisääntyy jatkuvasti, kysyntä ja tarjonta eivät vielä kohtaa. Lohaksien toiveita vastaavia tuotteita ja palveluja ei juuri löydy, eikä tietoa tuotteista ole helposti löydettävissä. Markkinoijilla ja tuotekehittäjillä on Suomessa vielä paljon tehtävää.

Jotta kuluttajakuilu saadaan ylitettyä, tarvitaan uusia ihmislähtöisiä ratkaisuja, alueita ja toimialoja ylittäviä verkostoja sekä uusia liiketoimintakonsepteja. Maailmalla yritykset tarjoavat jo kuluttajalle “eco-easy” vaihtoehtoja.

Maaseudun rooli kestävässä, osallistavassa ja älykkäässä kasvussa

Maaseudun uutta roolia on mietitty myös maa- ja metsätalousministeriön ja Sitran aloitteesta viime syyskuussa liikkeelle lähteneessä työpajaprosessissa, johon osallistui virkamiehiä, kehittäjiä, edelläkävijöitä ja muita eri sektoreiden toimijoita.

Kolmessa työpajassa pohdittiin millainen rooli maaseudulla voi olla Suomen kestävässä, osallistavassa ja älykkäässä kasvussa ja miten tunnistetaan uutta kysyntää sekä sellaisia liiketoimintamahdollisuuksia, joissa maaseutu luo palveluun tai tuotteeseen lisäarvoa.

Työpajojen pohjalta syntyi runsaasti toimenpide-ehdotuksia, joissa korostuivat erityisesti uudet ajattelumallit, kuten kysyntä- ja ihmislähtöisen toimintakulttuurin edistäminen, sekä uudet yhteistyö- ja toimintamallit, jotka rakentuvat uudenlaisten toimijoiden kanssa yli alueiden ja toimialojen.

Uuden liiketoiminnan vauhdittamisessa nähtiin puolestaan tarvetta uusille kannustinmalleille, kuten kokeilutoiminnan ja riskirahoituksen mahdollistaville uusille rahoitusinstrumenteille.

Työpajojen yksityiskohtaisemmat toimenpide-ehdotukset julkaistaan kevään 2012 aikana. Varaslähtö kysyntälähtöisen kokeilukulttuuriin ja tulosten jatkotyöskentelyyn otetaan 19.9.2012 järjestettävässä tapahtumassa Helsingin Korjaamolla.

Lea Konttinen
Johtava hyvinvointiasiantuntija, Sitra

Kirjoitus on julkaistu maaseudun kehittäjien Liiteri-uutiskirjeessä huhtikuussa 2012.