Maksukorteilla koronaa vastaan – mitä järkeä?

Viime viikkoina niin Suomessa kuin ympäri maailman on käyty vilkasta keskustelua niin sanotuista koronapasseista, eli miten yksittäinen ihminen voisi luotettavasti ja tietoturvallisesti todistaa vaikkapa saaneensa koronarokotuksen. Tämä ei ole niin yksinkertaista kuin voisi luulla, ja esimerkiksi Yleisradio uutisoi vastikään, että väärennetyillä koronatodistuksilla käydään jo kauppaa myös Suomessa. Aihetta käsiteltiin myös vastikään Yleisradion aamu-tv:ssä.

”Koronatodistuksiin” liittyen olemme alkuvuoden aikana kertoneet selvittävämme mahdollisuuksia maksupäätteiden ja maksukorttien hyödyntämiseen yhteiskuntien avaamisessa akuutin koronakriisin helpottaessa.

Siksi olemmekin saaneet viime aikoina, koronapassien noustua laajempaan keskusteluun, runsaasti yhteydenottoja ja kysymyksiä aiheeseen liittyen.

Pyrin tässä blogikirjoituksessa avaamaan logiikkaa maksukortti-idean takana.

Yhteistyöllä mahdollisiin kokeiluihin ja oppien keräämiseen

Sitran toimintaa ohjaava laki lähtee ajatuksesta, että Sitran tehtävänä on Suomen kansalaisten hyvinvoinnin sekä ja maan kilpailukyvyn edistäminen. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi Sitra katsoo tulevaisuuteen ja edistää suomalaisen yhteiskunnan uudistumiskykyä ainakin kolmella eri tavalla, eli ajattelun, verkostojen rakentamisen ja kokeilujen kautta.

Maksupäätteiden mahdollisuuksien selvittäminen yhteiskuntien avaamisessa akuutin koronakriisin helpottaessa edustaa kaikkia näitä Sitran toimintatapoja. Ajattelua edustaa itse idea maksukorttien ja niiden takana olevan infrastruktuurin hyödyntämisestä koronastatustietojen välittämiseksi tarpeellisiksi katsottuihin palvelutapahtumiin.

Verkostojen rakentamista taas on varsin monimuotoisen joukon tuominen yhteen ratkaisemaan tätä ajattelukehikkoa. Tähän kokonaisuuteen liittyvät terveydenhuollon eri toimijat, kansalaiset, maksujenvälitysjärjestelmä sekä finanssialan erilaiset toimijat. Luonnollisesti asiaan liittyy myös paljon juridiikkaa ja säätelyä.

“

”Sitran rooli on kehittää ja innovoida uusia konsepteja.”

Kokeilemista taas edustaa idean mahdollinen testaaminen halukkaiden kumppaniorganisaatioiden kanssa sekä näiden kokeilujen oppien – hyvien ja huonojen – avoin jakaminen kenen tahansa, päättäjien, viranomaisten, kehittäjien, yritysten ja ihmisten hyödynnettäväksi.

Selvitystyön motiivina on yhteiskunnan avaamisen tukeminen ja se, että ei ole täysin selvää, miten ihmiset voisivat lähitulevaisuudessa matkustaa ja käydä erilaisissa tilaisuuksissa niin, että samanaikaisesti voidaan suojata sekä henkilökuntaa että asiakkaita.

Kuten kaikessa tekemisessään, tässäkin selvitystyössä Sitran rooli on kehittää ja innovoida uusia konsepteja – viranomaiset ja poliittiset päättäjät viime kädessä punnitsevat, ovatko tehdyt ehdotukset yhteiskunnan tarpeisiin sopivia.

Mitä tiedämme maksukorttien hyödyntämisestä tässä vaiheessa?

Idean on kiteytetysti tämä: tutkitaan, voiko lähes kaikilla täysi-ikäisillä henkilöillä olevia maksukortteja hyödyntää niin, että jokainen voisi halutessaan osoittaa tietyissä käyttötapauksissa oman ”koronastatuksensa”.

Esimerkiksi tapahtumanjärjestäjä käsittelisi henkilötietoja mutta ei terveystietoja. Henkilön koronastatuksen tarkistava järjestelmä näyttäisi vain punaista tai vihreää, ja tämä järjestelmä siis hakisi tiedon terveydenhuollon järjestelmistä suoraan. Tällä tavalla voisi esimerkiksi olla mahdollista päästää ihmisiä eri tilaisuuksiin.

Tähän mennessä ajattelukehikkoon perustuva selvitystyö on edennyt varsin pitkälle. Työssä on muun muassa todettu, että teknisesti toimintamalli on mahdollinen. Juridiikan osalta on arvioitu, että työpaikalla on työturvallisuuslain pohjalta mahdollista työnantajan toimesta kysyä koronastatustietoa erityisesti, jos ollaan sellaisessa ympäristössä, jossa työntekijä joutuu kohtaamaan asiakkaita ja työtovereita niin, että muilla menetelmillä ei voida estää koronaviruksen mahdollista leviämistä.

Toinen tutkittu juridinen tapaus koskee festivaaleja. Suomen perustuslain kuudennen pykälän mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia, ja ketään ei voi ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan. Tästä ei edes sopimalla voida vapautua, koska se on pakottavaa lainsäädäntöä.

Tämän lisäksi yhdenvertaisuuslaissa on erilaisia määräyksiä jolloin tätä voidaan poiketa. Suomessa toimii yhdenvertaisuusvaltuutettu, joka voi lausua erilaisista kuvautuista tilanteista kantansa.  Sitran näkemyksen mukaan ensin voidaan kuvata esimerkinomainen festivaalitapahtuma ja tämän jälkeen pyytää ennakkoon yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto, jotta saadaan selvyys, miten kulloisessakin tilanteessa voidaan toimia. Suomen hallitus voi tietenkin myös täsmentää lakia tältä osin eduskunnan hyväksymänä.

Maksupääte käyttöliittymänä ei ratkaise tiedon hajanaisuuden haastetta

Tämänhetkisten (huhtikuun puoliväli) selvitysten perusteella erilaiset tekniset ratkaisut ovat mahdollisia. Ongelman muodostavat erityisesti mistä saadaan reaaliaikaista oikeaa tietoa.  Ei ole yhtä paikkaa, josta voidaan hakea kaikki kolme koronastatuksen muodostamaa kokonaisuutta, eli tietoa koronarokotteen saamisesta, koronan sairastamisesta ja viimeisimmän koronatestin tuloksesta.

Koronarokotukset tultaneen siirtämään Kantajärjestelmään STM:n esityksen mukaisesti, jolloin nämä tiedot olisivat haettavissa. Tieto koronan sairastamisesta on myöskin saatavissa Kanta-järjestelmästä ja luonnollisesti myös sairaaloista. Tärkeän ja ongelmallisen kohdan muodostaa Koronatestauksen tieto, joka nykykäsityksen mukaan vanhenee 72 tunnissa.

Tieto negatiivisesta koronatestistä on hajallaan erilaisissa testauspaikoissa terveyskeskuksissa, yksityisissä testauspaikoissa tai sairaaloissa. Näistä reaaliaikaisen tiedon kerääminen on hankalaa ja vaatii kansallista infrastruktuuria.

Sitran ajatuksen mukaan maksukortin käyttö on varma, yksinkertainen, reaaliaikainen, viranomaisten valvoma, valmis ja käyttöliittymältään meille kaikille tuttu. Se ei kuitenkaan vielä yksin riitä, sillä maksuvälinejärjestelmän käyttö on vain jakelukanava- ja käyttöliittymäkysymys. Se ei ratkaise millään tavalla edellä kuvattua tietojen saamisen problematiikkaa, joka on ratkaistava kaikissa mahdollisissa rakenteissa.

Euroopan komission suunnittelema Green Pass -järjestelmä on lähtökohtaisesti suunniteltu ja rajattu vain rajat ylittävän käytön toteuttamiseksi. Komission huhtikuun alussa julkaiseman esityksen mukaan tätä järjestelmää ei saa käyttää ilman kansallista lainsäädäntöä mihinkään muuhun tarkoitukseen. Tältä osin kussakin maassa tulee keskittyä koronastatustiedon keräämiseen ja pohtia jakelukanavakysymys erikseen.

Sitra on viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut käynnistämässä ja rahoittamassa epidemianhallintaan liittyviä pilottihankkeita myös Vaasassa ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa. Vaasassa kokeiltiin koronajäljitykseen kehitettyä Ketju-mobiilisovellusta ja Etelä-Karjalassa muun muassa robottipuhelujen hyödyntämistä osana terveydenhuollon prosesseja epidemianhallinnassa.