Me emme tiedä mitä teemme

Ostaisitko käytetyn auton ilman tarkempaa tietoa sen ominaisuuksista, korjatuista vioista ja ajetuista kilometreistä?
Tuskin.
Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta meillä on toistaiseksi ollut vain vähän tietoa järjestelmän toiminnasta kokonaisuutena saati hajanaisessa järjestelmässä kulkevan rahan liikkeistä.
Sote-uudistuksessa tehtävien päätösten pitää kuitenkin perustua tutkittuun tietoon.

Esimerkiksi keskisuomalaisen polvileikkausasiakkaan maksajataho vaihtuu keskimääräisesti 32 kertaa parin vuoden aikana. Rahoittajina hänen hoidossaan on niin asiakas itse, kunta, työnantaja, valtio kuin erilaiset vakuutusmaksutkin. Kun maksajataho vaihtuu, näkyvyys muiden rahoittajatahojen kustannuksiin sekä kokonaiskustannuksiin katoaa. Monimutkaisen rahoituksen vuoksi hoitopolkujen prosesseja ei kehitetä asiakkaan kannalta toimiviksi kokonaisuuksiksi, koska yhteinen tietopohja puuttuu.

Tiedot ilmenevät uunituoreesta sote-rahoituskanavia koskevasta tutkimuksesta, jonka Sitra on toteuttanut yhdessä yhteistyökumppanien kanssa Kainuussa ja Keski-Suomessa.

Tutkimus osoittaa, että rahoituksen selkiyttämisellä ja läpinäkyvyyden lisäämisellä pystyttäisiin tarjoamaan tietoa todellisista kokonaiskustannuksista ja tämän tiedon valossa olisi mahdollista toteuttaa aidosti kustannustehokkaita hoitoprosessiuudistuksia.  Vastedes suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansantalouden kannalta ratkaisevan tärkeiden sote-päätösten pitää perustua kokonaisvaltaiseen tiedolla johtamiseen. Näin asiakkaalle voidaan taata tarpeen mukainen hoito oikeassa paikassa, oikea-aikaisesti.

Kirjailija Jussi Valtonen voitti viime vuonna kirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksellaan He eivät tiedä mitä tekevät. Edessä olevien sote-päätösten kohdalla tietämättömyys ei ole hyväksyttävä vaihtoehto.

Julkisen talouden tasapainottamisen kannalta tärkeintä on päästä sote-uudistuksessa viimein eteenpäin, ei niinkään se, että uudistus rysäytettäisiin läpi kerralla. Siksi nyt pitää edetä askel kerrallaan ja ensimmäinen askel on otettava heti edessä olevan vaalikauden alussa. Meillä saati lapsillamme ei ole varaa odottaa uudistuksen etenemistä jälleen uuden kokonaisen vaalikauden ajan.

Uuden hallituksen on heti kautensa aluksi syytä panna liikkeelle valmistelu kuntien valtionosuuksien maksatuksen siirtämiseksi Kelaan, Sitran syksyllä julkistaman, palvelupaketteihin perustuvan rahoitusmallin mukaisesti. Kela olisi mallissa sote-järjestelmän rahoitusliikenteen operaattori. Tämä yhden rahoituskanavan malli olisi paitsi nykyistä läpinäkyvämpi ja selkeämpi, myös tuottaisi kipeästi tarvittua tietoa järjestelmän toiminnasta ja kustannuksista. Tätä tietoa tarvitaan palvelujen järjestämisestä päätettäessä.

Sote-rahoitusmallissa palveluiden tuottajista ja palvelujen hinnoista sovitaan palvelupaketeilla. Palvelupaketit ovat työkalu, jolla voidaan sopia, kuka tuottaa mitäkin palveluita ja millä hinnalla. Ne tekevät järjestelmästä myös nykyistä huomattavasti läpinäkyvämmän ja vertailtavamman. Palvelupaketit eivät ole ylhäältäpäin saneltu muotti, joka määrittelee, miten palvelut pitää eri puolilla maata tuottaa. Paketeilla maan paras sote-alan osaaminen valjastetaan palvelemaan yhteistä hyvinvointia. Suomessahan ei esimerkiksi ole pulaa lääkäreistä, vaikka moni pienten paikkakuntien terveyskeskuksista onkin kärsinyt lääkäripulasta.

Rahoitusmallissa nykyisten, osin päällekkäisten järjestelmien väliset rajat puretaan vaiheittain ja samalla eri puolilla maata asuvien sekä työelämässä ja työelämän ulkopuolella olevien ihmisten mahdollisuus saada palveluja tasavertaistuu. Tällä hetkellä esimerkiksi työelämässä olevat hankkivat palvelunsa työterveyden piiristä ja opiskelijat Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:ltä, mutta työelämän ulkopuolella olevien vaihtoehdot vaihtelevat rajusti asuinkunnan ja oman maksukyvyn mukaan.

Asiakkaan kannalta läpinäkyvyys tarkoittaa, että eri palveluntarjoajia voi vertailla reaaliajassa keskenään. Mittareina toimivat esimerkiksi potilastyytyväisyys, hoitotulokset, potilasvahingot ja henkilökunnan tyytyväisyys. Samalla asiakkaan valinnanvapaus peruspalveluiden osalta valjastetaan muutoksen ajuriksi.

Päättäjien kannalta läpinäkyvyys tarkoittaa, että tiedämme, miten järjestelmä toimii ja pystyisimme kehittämään sitä jatkuvasti toimivammaksi. Näin pystyisimme myös päättämään, kuinka iso osa sote-järjestelmästämme halutaan vastedes rahoittaa yhteisin verovaroin.

Jos nykyisiä päällekkäisiä järjestelmiä ei syystä tai toisesta haluta purkaa, myös päinvastainen vaihtoehto pitää ottaa harkintaan: eriytetään työterveyshuoltojärjestelmä asiakkaineen ja henkilökuntineen kokonaan muusta järjestelmästä. Näin vähennettäisiin nykyisen järjestelmän ruokkimaa osa-optimointia ja saatettaisiin työterveysjärjestelmä aidosti vastuuseen asiakkaidensa terveydestä kokonaisuudessaan. Samalla linjattaisiin ja vahvistettaisiin jo nykyisin monin osin olemassa oleva jako työntekijöiden terveydenhuoltoon ja muiden väestöryhmien verovaroin ja asiakasmaksuin ylläpidettävään järjestelmään.    

Poliittisilta päättäjiltä näiden vaihtoehtojen, siis päällekkäisten järjestelmien purkamisen tai olemassa olevien rajojen vahvistaminen, vaatii uskallusta ja vihdoinkin sitä poliittista selkärankaa. Sitä suomalaisen sote-asiakkaan pitää myös voida heiltä odottaa, sillä muuten rakenteelliset uudistukset jäävät tekemättä.