Millaisin askelin pääsee ravinteiden kierron mallimaaksi?

Mikä on seuraava askel ja mihin suuntaan se pitäisi ottaa? Monelle niin tuttu kysymys tuli eteen viime syksynä, kun pohdimme Sitrassa, mikä voisi olla seuraava siirtomme ravinteiden kierron edistämisessä.

Työtä aiheen parissa oli jo tehty useita kuukausia: Viime vuoden toukokuussa aiheesta järjestettiin seminaari, missä mietittiin kuinka Suomesta tehdään ravinteiden kierron mallimaa, miten ravinteiden kierto on osa liiketoimintaa ja miten Itämeri ja ruuantuotanto saadaan kuntoon ravinteita kierrättämällä. Samoihin aikoihin käynnistettiin myös yhteistyössä Sitran, Baltic Sea Action Groupin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa selvitystyö ravinteiden kierrätyksen taloudellisista mahdollisuuksista. Gaia Consultingin toteuttama selvitys julkaistiin syyskuun alussa.

Näkymiä ja mahdollisuuksia oli kartoitettu, mutta se askel – mihin suuntaan? Miten päästä niille jäljille, miten ravinteiden kierron edistämisestä voisi tehdä kannattavaa liiketoimintaa? Päätimme avata aiheesta ideakuulutuksen ja valjastaa suomalaisten luovuus aiheen käyttöön. Kilpailu alkoi joulukuun alussa ja viimeinen ideoiden jättöpäivä on helmikuun viimeinen päivä maanantai 29.2.

Syyskuun alun jälkeen on tapahtunut myös paljon muuta. Olemme kutsuneet joukoittain erilaisia tahoja, joita syksyn aikana olemme tavanneet, kertomaan meille ravinteiden kiertoon liittyvistä ideoista. Näitä yhteydenottoja onkin tullut todella paljon. Puolen vuoden kokemuksella voimme sanoa, että aihe kiinnostaa: ideoita on, kysymyksiäkin on tullut paljon ja haasteita tunnistettu.

Emme ole halunneet rajata keskustelujen aihepiirejä liian kapeiksi. Alusta asti näimme, että ehdotuksia ja kysymyksiä tulee niin maaperään, metsään kuin vesistöihinkin liittyen. Myös rajapinta maaseudun ja kaupungin välillä on häilyvä. Onneksi niin, koska tämä asia koskee meitä kaikkia.

Aihepiirit, joista meihin ollaan oltu yhteydessä, voidaan jakaa karkeasti teemoittain:

1. Kierrätyslannoitteet, pitäen sisällään niin eläinperäisistä lietteistä että vedenpuhdistuslietteistä valmistetut tuotteet sekä kasvipohjaiset lannoitteet,
2. Bioenergia sen monenlaisissa esiintymismuodoissa, kuten erilaiset kaasutusteknologiat, biopolttoaineet ja lämmöntuotanto,
3. Proteiinituotanto; elintarvikkeet ja ruokahävikin vähentäminen, mihin aihepiiriin liittyy paljon uusia start up –yrityksiä ja palvelukonsepteja, joissa tiedon jakamisesta tehdään liiketoimintaa,
4. Alkutuotanto ja sen elinvoimaisuus kilpailluilla markkinoilla, metsän uudet mahdollisuudet,
5. Merien hyödyntäminen kasvualustana,
6. Luontomatkailun lisääntyminen ja maaseudun palveluammatit ja lopuksi
7. Taloudellisen ohjaavuuden näkökulma.

Vähemmän maata, enemmän väkeä

Yksi maailman megatrendeistä on kaupungistuminen. Maailman väestömäärän kasvaessa myös globaali ruuan kysyntä kasvaa. Tulevaisuudessa vähemmällä maapinta-alalla pitää pystyä tuottamaan ruokaa entistä suuremmalle määrälle ihmisiä. Uudet ratkaisut esimerkiksi proteiinin tuotannossa ovat siksi tärkeitä. Esille onkin noussut muun muassa kysymys siitä, haluammeko jatkossa saada proteiinin hyönteisistä, kasvipohjaisista uutuustuotteista vai keinolihasta.

Yksi tärkeä kehityssuunta on erilaisten yhteistyömallien luominen maaseudun ja kaupungin välille. Tällä välialueella tulee olemaan paljon mahdollisuuksia uusille liiketoimintamalleille. Myös ruuan tuotanto kaupungeissa, kuten kattojen ja parvekkeiden hyödyntäminen kasvualustana tai erilaiset ruukkukasvatusjärjestelmät tulevat varmasti lisäämään suosiotaan tulevaisuudessa.

Maaseutuelinkeinot ovat monipuolistuneet, johtuen osittain siitä, että maatilat painivat kannattavuuden kanssa ja toisen puolisoista on käytävä töissä muualla tai kehitettävä omaa toimenkuvaansa pois perusmaataloudesta. On varsin hyvin tunnettua, että erilaiset vapaa-ajan aktiviteetit, kuten luontomatkailu, erilaiset kurssit, leirikoulut ja hyvinvointipalvelut ovat usein osa maatilojen toimintaa. Moni kaupunkilainen on etääntynyt luonnosta ja tällaisille palveluille on entistä enemmän kysyntää, kun useilta ihmisiltä puuttuvat suorat kontaktit maaseudulle.

Ruuantuotantoon liittyy yksi vielä osin hyödyntämätön potentiaali: Miten meriä voisi hyödyntää kasvualustana? Levien käyttö ihmisten ja eläinten ravintona on vielä hyvin pienimuotoista ja osin tutkimatonta kenttää. Vesistöjen kunnon parantamiseen liittyy ravinteiden parempi talteenotto ja pelloilta ravinnepitoisten valumien estäminen esimerkiksi suojakasvivyöhykkeillä. Näiden suojavyöhykkeiden hyödyntäminen puolestaan hiiltä sitovilla kasveilla parantaisi sekä maaperän kuntoa että toimisi ilmastonmuutoksen hidastuttajana.

Huolestuttavaa on, että maaseudun elinvoimaisuuden kehittymiselle ei ole tällä hetkellä taloudellisia kannusteita. Maaseututuet ovat hehtaariperusteisia, eivätkä perustu työn tuottavuuteen kuten tuotantomääriin. Tilojen nykyaikaistaminen vaatii usein uuden teknologian hankkimista ja suuria investointeja. Tämä edellyttää yrittäjiltä riskinottokykyä ja uskoa tulevaan. Yksi haaste on myös rahoituksen saaminen, kun pankkien vaatimat vakuudet puuttuvat ja rahalaitoksen näkökulmasta lainoissa on suuret riskit. Tällä hetkellä näyttää siltä, että useita maitotiloja ja sikatiloja lopetetaan tulevien vuosien aikana. Osittain tämä liittyy vanhentuneeseen teknologiaan ja haluttomuuteen investoida ja toisaalta esimerkiksi sianlihan alhaiseen hintaan ja kovaan kilpailuun alalla.

Työn ja uuden liiketoiminnan kehittämisessä pitäisi olla taloudellista kannustavuutta. Maaseudun ansaintalogiikoiden pitäisi toimia siten, että ne kannustavat muutokseen kohti kiertotalousajattelua, siellä olevaa potentiaalia ja mahdollisuuksia elää hyvinvoivalla maaseudulla tulevaisuudessakin.

Ideakuulutukseen pääset tästä.