sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Vuonna 2015 Pieksämäen talousongelmat olivat jatkuneet jo pitkään, ja uusia säästötavoitteita pohdittiin. Kaupungin talous oli alijäämäinen, veroprosentti korkea eikä uusia keinoja talouden tasapainottamiseen ollut näköpiirissä.
Kaupunginvaltuusto saatettiin kesälomalle sanoilla: Lähettäkää sähköpostilla esityksiä säästökohteista kesän aikana.
Valtuuston kesän kotitehtävä kantautui myös paikallisen yhdityksen korviin. Pieksämäkeläiset ry:n toimijat päättivät osallistua säästökohteiden etsimiseen, sillä he näkivät, että heillä olisi paljon näkemystä erityisesti etsittäessä ratkaisuja lähipalvelujen tuottamisen kehittämiseen.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Pieksämäkeläiset ry (silloin Pieksämäen Kylät ry) on kaupungissa toimivien kylä- ja asukastoimijoiden kattojärjestö. Yhdistys hallinnoi vuosina 2015–2018 Kyläkumppani plus -hanketta, jonka keskeinen tavoite oli kuntaliitoksessa 2007 yhdistyneiden Pieksämäen kylien ja kaupungin yhteistyön kehittäminen.
Hanketta rahoitti Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Manner-Suomen kehittämisohjelma.
Kyläkumppani plus -hankkeen projektipäällikkö organisoi eri puolille Pieksämäkeä kolme asukastapaamista, joihin asukkaita kutsuttiin mukaan lehti-ilmoituksella. ”Mistä sinä säästäisit?” – ilmoituksen selkeä kysymyksenasettelu ja suora pyyntö vetosivat asukkaisiin. Keskellä heinäkuuta järjestettyihin tapaamisiin osallistuin noin sata asukasta, jotka kävivät vilkasta ja ratkaisukeskeistä keskustelua kaupungin taloudesta.
Asukastapaamisissa käytyjen keskustelujen tuloksena syntyi useita kymmeniä konkreettisia ideoita ja ehdotuksia
Tapaamisiin ei tultu valittamaan ongelmista, vaan ratkaisemaan niitä. Pieksämäkeläiset tunnistivat säästökohteita, joihin esittivät valmiita ratkaisuesityksiä. Asukaat ovat yleensä aina kunnan puolella. He haluavat olla omalla toiminnallaan edesauttamassa asuinalueensa hyvinvointia, kun siihen vain annetaan mahdollisuus.
Asukastapaamisissa käytyjen keskustelujen tuloksena syntyi useita kymmeniä konkreettisia ideoita ja ehdotuksia, isompia ja pienempiä. Ne koskivat muun muassa talouden yleisiä tehostamistoimia, kuljetuskustannuksia, tilojen käyttöä sekä palvelujen järjestämistä uudenlaisin tavoin. Tilaisuuksissa mukana olleet aktiiviset kylätoimijat työstivät tapaamisten annista konkreettiset ehdotukset päättäjille.
Kaupungin luottamushenkilöt ja viranhaltijat ottivat asukkaiden ehdotukset vastaan mielenkiinnolla. Ne olivat apuna, kun talousarvioehdotusta käsiteltiin lautakunnissa. Luottamushenkilöt saivat paremman näkemyksen siitä, mitä asukkaat säästöistä ajattelivat.
Ideointi johti konkreettisiin toimenpiteisiin, esimerkiksi ryhmäperhepäiväkodin muuttoon terveysaseman tiloihin. Tällä asukkaiden idealla saatiin tilat tehokkaaseen käyttöön ja vältyttiin päiväkotiin suunnitellun ilmastointiremontin kustannuksilta.
Asukkaiden aktiivisuus säästötalkoiden yhteydessä poiki myös laajemman seurauksen. Yhdistyksen käynnistämä Kumppanuuspöytä-toiminta kirjattiin kaupungin hallintosääntöön. Se on vakiintunut osaksi asukkaiden kuulemista, asioiden valmistelua ja päätöksentekoa.
Kolme oppia Pieksämäen tapauksesta
- Pieksämäkeläisten osallistumisen ansiosta päättäjillä on ollut vaikeita säästöpäätöksiä tehtäessä tietoa siitä, mitä asukkaat niistä ajattelevat.
- Asukkaiden oli mahdollista keskustella rakentavasti, kun siihen luotiin puitteet. Keskustelu ei jäänyt some-kommentoinnin varaan.
- Asukkaiden on ollut helpompi hyväksyä päätökset, koska heillä on ollut mahdollisuus perehtyä syvemmin tilanteeseen. He pääsivät kertomaan ajatuksensa jo suunnitteluvaiheessa. Tämä on johtanut myös hyvän yhteistyön jatkumiseen.
Lisää tietoa aiheesta löytyy Kyläkumppani plus -hankkeen loppuraportista (sivu 7).
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.