sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Päästökauppa Päästökauppa Markkinaehtoinen järjestelmä päästöjen vähentämiseksi. Markkinaehtoisuus tarkoittaa, että järjestelmän piirissä yritykset voivat päättää, että vähentävätkö ne itse päästöjään vai maksavatko ne saastuttamisesta eli ostavat päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia markkinoilta. Avaa termisivu Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan kulmakivi, joka leikkaa päästöjä tehokkaasti. Päästökaupan piiriin kuuluvat suuret energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset sekä EU:n sisäinen lentoliikenne. Päästökauppasektorilla päästöt olivat vuonna 2017 noin 26 prosenttia pienemmät kuin päästökaupan alkaessa vuonna 2005, kun taas taakanjakosektorilla päästöt olivat 10 prosenttia pienemmät vuoden 2005 tasoon verrattuna. Taakanjakosektorille kuuluvat esimerkiksi maatalous, rakennuskohtainen lämmitys ja jäähdytys, liikenne ja jätehuolto. EU:n ilmastopolitiikan kolmas pilari on maankäyttösektori (LULUCF), joka säätelee maankäyttösektorin päästöjä ja hiilinieluja.
Selvityksessä tutkittiin, miten päästökaupan tavoitteiden tulisi muuttua, jos EU:n päästövähennystavoitetta kiristetään nykyisestä 40 prosentista 55 tai 60 prosenttiin vuonna 2030 vuoden 1990 tasoon verrattuna. Selvityksen pohjana oli laskelma siitä, kuinka paljon lisäpäästövähennyksiä EU:ssa tarvittaisiin, jotta 55 tai 60 prosentin vähennys saavutettaisiin. Tämän jälkeen selvityksessä arvioitiin lisäpäästövähennysten tarve päästökauppasektorilla. Lopuksi tarkasteltiin erilaisia keinoja, joiden avulla päästökauppasektorilla voitaisiin saavuttaa korkeammat päästövähennykset.
Selvityksessä ei tutkittu sitä, onko päästöjen vähentäminen tehokkainta päästökauppasektorilla, taakanjakosektorilla tai maankäyttösektorilla, vaan selvityksen painopiste oli päästökaupassa ja siinä, miten päästökaupassa voitaisiin tehokkaasti vähentää päästöjä vuoteen 2030 mennessä. Selvää on, että myös muilla ilmastopolitiikan sektoreilla täytyy tehdä merkittäviä lisätoimia, jotta EU pääsisi osaltaan Pariisin sopimuksen tavoitteisiin. Pitkällä aikavälillä tulee miettiä myös sitä, miten EU pääsisi kustannustehokkaimmin sektorirajat ylittävästi Pariisin sopimuksen mukaiselle päästövähennyspolulle, mutta sitä ei tämän selvityksen puitteissa pystytty tutkimaan.
Tässä selvityksessä lähtökohdaksi otettiin EU:n nykyisten ilmastopolitiikan pilareiden rakenne, eikä keinoja katsottu sen ulkopuolelta. Toki samalla kun varmistetaan, että EU toteuttaa Pariisin sopimuksen mukaisia päästövähennyksiä, on tietysti tärkeää myös pohtia, miten ilmastopolitiikan pilareita ja ohjauskeinoja voidaan pidemmällä aikavälillä kehittää niin, että ne entistä paremmin palvelisivat sekä ilmastotoimien kunnianhimon tason nostoa että mahdollisuuksia saavuttaa kustannustehokkaita päästövähennyksiä.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.