sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Viime aikoina on puhuttu paljon valeuutisista ja somen kaikukammioista. Sekin on puhuttanut, vaikuttiko Facebook Yhdysvaltojen vaalien lopputulokseen. Internet muuttaa vääjäämättä sitä, miten kulutamme mediaa ja nohevimmat ottavat sen vipuvoiman oman agendansa käyttöön. Silti teknologian yhä kiihtyvä kehitys ja sitä seuraava mediankäytön murros ei ole hallitsematon luonnonvoima, jonka etenemistä voimme vain lamaantuneina seminaaritolkulla päivitellä.
”Kansanvallan hitaus nettiajassa aiheuttaa turhautumista.”
Demokratia sen sijaan ei ole muuttunut yhtä kiihkeällä tahdilla. Itse asiassa Suomessa kansanvallan perusrakenteita ei ole juurikaan uudistettu viimeiseen sataan vuoteen.
Osittain tietty vakaus on toki ihan perusteltua. Esimerkiksi huonosti valmisteltu sosiaaliturvauudistus saisi enemmän tuhoa aikaan kuin päivityksen myötä bugittava instafiltteri. Tästä huolimatta kansanvallan hitaus ja muuttumattomuus tässä internet-ajassa voi aiheuttaa turhautumista ja kärsimättömyyttä suhteessa yhteiskunnallisten asioiden liikkumisvauhtiin.
Nuoret ovat syntyneet tähän jo valmiiksi digitaaliseen ja verkottuneeseen maailmaan ja osa heistä omaksuu uutta teknologiaa hyvinkin sukkelasti. Se vaikuttaa väistämättä myös heidän toimintaansa yhteiskunnan jäseninä.
Havahduimme vuosi sitten siihen, että Suomessa viime eduskuntavaaleissa alle 26-vuotiasta äänesti 47 prosenttia, kun vastaavasti Ruotsissa alle 30-vuotiaista huimat 82 prosenttia. Nuoret ovat myös ryhmänä muita valmiimpia siirtämään hallituksen päätösvaltaa asiantuntijoille.
Asennetutkimusten valossa pahin skenaario olisi, että koulutetut viehättyvät yhä enemmän elitistisestä teknokratiasta ja vähemmän koulutetut autoritäärisestä populismista.
Miten lisätä nuorten kiinnostusta päätöksentekoa kohtaan?
Lähdimme testaamaan nuorten keskuudessa (tutkitusti) luotettavan Yleisradion kanssa vuorovaikutteisen chat-pohjaiset vaalikonesovelluksen avulla, miten saisimme nuoret kiinnostumaan yhteiskunnasta ja mukaan poliittiseen keskusteluun sekä viime kädessä käyttämään ääntään. Ylen Vaalibotti-sovellus oli valistunut arvauksemme siitä, miten saamme nuorten äänestysprosenttia nostettua. Botin tavoitteena oli tehdä ehdokkaan löytämisestä helpompaa, parantaa kohderyhmän ymmärrystä eduskuntavaaleista ja kasvattaa äänestysaktiivisuutta.
”Äänestysaktiivisuudella on selkeä yhteys osallisuuden kokemukseen.”
Teknologian kehittyessä entistä nopeammin, on järkevää pyrkiä ottamaan sen tarjoamia uusia mahdollisuuksia haltuun ja mielellään yhdessä muiden kanssa. Kun luodaan uutta, ei voida etukäteen tietää, mikä toimii, joten uuden äärellä joutuu, niin kiusallista kuin se onkin, astumaan epämukavuusalueelle ja viemään ketterästi käytäntöön parhaita teoreettisia arvauksia. Joskus ne onnistuvat, aina eivät.
Vaalibotti-kokeilu tehtiin yhdessä Yle Kioskin kanssa ja sen teemat perustuivat ALL YOUTH -tutkimushankkeen kanssa tehtyyn yhteistyöhön.
Äänestysaktiivisuudella on selkeä yhteys osallisuuden kokemukseen. Osallisuuden kokemuksen heikkeneminen tekee tilaa populismin nousulle. Pääasialliseksi ryhmäksi, joita tavoittelimme, valitsimme ensimmäistä kertaa äänestävät. Ajattelimme, että ääneensä käyttäjä seuraa ehkä jatkossakin kiinnostuneemmin päätöksentekoa.
No kuinka siinä sitten kävi?
Iloksemme nuorten äänestysprosentti näissä eduskuntavaaleissa kasvoi. Nousu oli 18-24-vuotiaissa huimat 8,2 prosenttiyksikköä ja 24-34-vuotiaissakin 4,9 prosenttia. Koko maan äänestysprosentti kasvoi, mutta nuorten osalta nousu on kovempaa kuin koko väestöllä yhteensä.
”Nuorten äänestysprosentti nousi huimat 8,2 prosenttia.”
Samanlaista kehityssuuntaa havaittiin tuoreessa Nuorisobarometrissa. Sen mukaan yli puolet nuorista kertoo olevansa vähintään jonkin verran kiinnostuneita politiikasta. Kiinnostuksen määrä on korkeimmillaan 20 vuoteen.
Tästäkin huolimatta nuoret äänestävät merkittävästi vähemmän kuin muut ikäluokat. Mutta suunta on oikea! Ja mikä parasta, sille voidaan tehdä jotain, kun otetaan nuoret vakavasti.
Vaalibotti keräsi noin 100 000 käyttäjää. Botin vaikutusta nuorten aktiivisuuteen on vaikea arvioida, mutta mielestäni se on hyvä esimerkki siitä, että teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia yhteiskunnallisten sisältöjen havainnollistamiseen ja esitysmuotoon.
Teknologia ei ole itseisarvo, mutta sen rohkealla hyödyntämisellä ja hyvällä suunnittelulla on mahdollista tavoittaa niitäkin ryhmiä, joita perinteisillä keinoilla on lähes mahdotonta saada kiinni.
Onko sinulla esimerkki jostain yllättävästä tai ilahduttavasta tavasta käyttää teknologiaa yhteiskunnallisten asioiden selkeyttäjänä?
Sitran vierailijablogaukset antavat äänen eri alojen tulevaisuudentekijöille. Kirjoitukset eivät (välttämättä) kerro Sitran työstä, vaan ovat kirjoittajiensa ajatuksia ajankohtaisista asioista.
Tämän blogauksen kirjoittanut Nuppu Stenros on toimittaja ja tuottaja, joka on työskennellyt asiantuntijana Sitran yhteiskunnallisen koulutuksen tiimissä ja nuoriin liittyvissä hankkeissa.
Lue lisää
Lisää Vaalibotista.