Onko pakko ostaa sähköauto?

Liikenteen päästövähennyssuunnitelmista on puhuttu vilkkaasti julkisuudessa. Aihe herättää myös huolta. Kenellä on varaa kalliisiin sähköautoihin? Iskeekö polttoaineverojen korotus kohtuuttomasti maaseudun pienituloisiin? Riittääkö sähkö?

Politiikkatoimenpiteitä esitetään, koska liikenteen päästöjä on vähennettävä. Itse asiassa ne on pitkällä aikavälillä poistettava kokonaan, kuten käytännössä kaikki muutkin päästöt, kaikilla sektoreilla ja kaikkialla maailmassa.

Henkilöautoliikenteen päästöjen poistamiseen ei ole yhtä hopealuotia, vaan kaikkia keinoja tarvitaan. Näitä ovat muun muassa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen lisääminen, biopolttoaineiden käyttö, biokaasuautot sekä sähköautot. Jos liikenteen päästövähennyksiä tukevat toimenpiteet tehdään lisäksi osana laaja-alaisempaa politiikkauudistusta, voidaan siirtymästä päästöttömään liikenteeseen tehdä reilu kaikille. Päämääränä on tulevaisuus, jossa kenenkään liikkumista ei ole rajoitettu, vaan liikkuminen on päinvastoin sujuvampaa, mukavampaa ja kustannustehokkaampaa – mutta liikkumisemme ei saastuta ilmakehää.

Mitä ehdotukset uusien polttomoottoriautojen myynnin kieltämisestä tarkoittavat?

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän Toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045 esitti joulukuussa muun muassa sitä, että uusien bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynnin tulisi loppua vuonna 2035. Samansuuntainen ehdotus esiintyy myös joidenkin puolueiden ilmasto-ohjelmissa, ja joissain muissa maissa kielloista on jo päätetty. Kaikki muut Pohjoismaat ovat linjanneet luopuvansa uusien polttomoottoriautojen myynnistä 2030 mennessä, ja viimeistään 2040 mennessä sitä tavoittelevat myös ainakin Alankomaat, Irlanti, Slovenia, Ranska ja Iso-Britannia.

Jos kielto tulisi voimaan, pitäisikö vanha dieselauto vaihtaa kymmeniä tuhansia euroja maksavaan sähköautoon? Ei sentään, sillä ehdotettu kielto koskee vain uusien, ensirekisteröitävien autojen myyntiä. Suurin osa suomalaisista ostaa käytettyjä autoja, joihin myyntikielto ei vaikuta.

Suomessa ensirekisteröidään vuosittain noin 120 000 henkilöautoa, ja näistäkin suuri osa työsuhdeautoina ja leasing-yhtiöille, kun henkilöautokannan koko on 2,7 miljoonaa. Kun päästöttömien ja autojen osuus uusista autoista kasvaa, niin ennen pitkää uudet sähkö- ja kaasuautot päätyvät vaihtoautomarkkinoille ja paremmin kaikkien kansalaisten saataville.

Keskimäärin suomalainen auto poistuu käytöstä vasta 20 vuoden ikäisenä. Jos halutaan joskus siirtyä pois fossiilisilla polttoaineilla kulkevista menopeleistä, on uusien, vain fossiilisilla polttoaineilla kulkevien autojen myynnin loputtava paljon aiemmin.

Miten paljon autoilun kustannukset nousisivat veronkorotusten myötä?

Hiilettömän liikenteen toimenpideohjelmassa fossiilisten liikennepolttoaineiden verotusta on ehdotettu korotettavaksi. Pitkäjänteisesti ja hieman kerrallaan. Auto on iso, pitkän aikavälin investointi, ja ennakkoon ilmoitetulla korotusohjelmalla on tarkoitus kertoa hyvissä ajoin, että fossiililla polttoaineilla ajelu kallistuu tulevaisuudessa. Näin voidaan ohjata hankintapäätöksiä kohti vähäpäästöisempiä autoja sekä rohkaista muuntamaan vanhoja autoja kaasu- tai etanolikäyttöiseksi. Veron korotus on myös pieni kannuste valita polkupyörä tai julkinen liikenneväline silloin kun se on mahdollista, vaikka auto seisoisikin pihassa.

Toimenpideohjelmassa on esimerkinomaisesti ehdotettu veronkorotuksen suuruudeksi 3 senttiä polttoainelitralta joka vuosi. Tyypillisellä 50 litran tankilla se tarkoittaa, että tankillisen hinta kasvaisi vuosittain noin 2 euroa. Nyt tankillinen bensaa maksaa noin 75 euroa, joten vaikutus fossiilista tankkaavien ostovoimaan olisi suurimmalle osalle kotitalouksista verrattain pieni.

Heikentävätkö liikenteen päästövähennystoimet pienituloisten tai haja-asutusalueilla asuvien liikkumismahdollisuuksia?

Mikäli päästövähennystoimet yritettäisiin tehdä vain nostamalla veroja, pienituloisempien liikkumismahdollisuudet erityisesti haja-asutusalueilla todennäköisesti ennen pitkää kärsisivät. Siksi uudistukset onkin suunniteltava tehtäväksi laajempina kokonaisuuksina, joiden yhteydessä varmistetaan, ettei kenenkään taakka muodostu kohtuuttomaksi.  

Hiilettömän liikenteen toimenpideohjelmassa verojen ja kieltojen ohella panostetaan kestävän liikkumisen edellytyksiin. Tuetaan vähäpäästöisempien autojen hankintaa sekä vanhojen autojen muuntamista kaasu- tai etanolikäyttöisiksi. Rakennetaan lataus- ja tankkausinfrastruktuuria. Kehitetään liikkumispalveluita niin, ettei oma auto ainakaan tiheämmin asutuilla alueilla olisi enää välttämätön.  

Jotta voidaan varmistaa, että siirtymä vähäpäästöiseen liikenteeseen on reilu kaikille, tulisi mielestämme liikenteen päästövähennyksiä ajavat toimenpiteet tehdä osana laaja-alaisempaa ja budjettineutraalia verosiirtymää. Tällaisessa mallissa uudet lisäverotuotot palautetaan täysimääräisesti takaisin kansalaisille muiden verojen alennusten ja lisätukien avulla. Harvaan asutuilla alueilla asuville tai muille kansalaisryhmille voidaan harkita osana tällaista laaja-alaista veromuutosta esimerkiksi ylimääräisiä tulonsiirtoja, jos liikenteen kustannusten katsotaan muodostuvan heille kohtuuttomiksi suhteessa tuloihin. Tiheämmin asutuilla alueilla asuvat pääsevät hyötymään suhteessa enemmän liikkumispalveluiden kehityksestä.  

Onko 800 000 sähköautoa utopiaa ja riittäisikö niille kaikille sähköä?

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä, Suomen Ilmastopaneeli sekä Sitra laskivat toisistaan riippumattomissa analyyseissä, että 700 000 – 800 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä olisi kustannustehokas tapa vähentää liikenteen päästöjä muiden keinojen rinnalla.

Tavoite on kova, mutta mahdollinen. Teknisesti sähköauto soveltuu suurelle osalle suomalaisista, sillä nykyisinkin saatavilla olevien sähköautomallien tyypillisellä 300 kilometrin kantomatkalla voitaisiin kattaa 87 prosenttia suomalaisten nykyisistä automatkoista. Sähköautojen hankintahintojen odotetaan halpenevan nopeasti, sillä akustojen hinnat laskevat, ja lukuisat valmistajat ovat ilmoittaneet panostavansa sähköautojen kehitykseen. Uusia malleja on ilmoitettu jo satoja. Sitran tilaaman raportin mukaan sähköautot tulevat kokonaiskäyttökustannuksiltaan vastaavan kokoisia polttomoottoriautoja halvemmaksi 2020-luvun alkupuolelta lähtien, ja Tampereen yliopiston laskelmien mukaan sähköauto on jo nyt halvin vaihtoehto erityisesti paljon ajaville. Sähköautojen hintojen laskun myötä osuuden uusista autoista odotetaan kasvavan pikkuhiljaa, kunnes 2020-luvun puolivälistä eteenpäin liki kaikki uudet autot olisivat sähkö- tai kaasuautoja.

Mitä näin iso sähköautomäärä sitten tarkoittaisi sähkön kulutukselle? Sähkön kulutus kasvaisi kyllä, mutta ei kovin paljon. 800 000 sähköautoa kuluttaisi vuosittain karkeasti 2 TWh sähköä, mikä vastaa noin kolmasosaa Suomen nykyisen tuulivoimakapasiteetin vuosituotannosta ja vähän yli kahta prosenttia Suomen nykyisestä sähkönkulutuksesta. Huipputehon tarvetta sähköautot eivät välttämättä lisää lainkaan, mikäli lataus hoidetaan fiksusti älykkäiden latausjärjestelmien avulla. Tämä on myös sähköautoilijan etu, sillä sähköautoa kannattaa ladata silloin, kun sähkön kysyntä on muuten pientä ja sähkö halpaa, esimerkiksi yöllä. Auton akusta kannattaa todennäköisesti tulevaisuudessa jopa myydä sähköä takaisin verkkoon niinä hetkinä, kun sähköä tuotetaan kysyntään nähden vähän ja hinta nousee. Sähköautot voivat siis helpottaa kasvavassa määrin uusiutuviin energialähteisiin perustuvan vaihtelevan sähköntuotannon ja sähkön kysynnän tasapainottamista.

Miksi aihe on tärkeä juuri nyt?

Liikenteen päästöjen vähentämisestä käytävän keskustelun taustalla on kaksi keskeistä tekijää: toisaalta tarve vähentää päästöjä kaikilla sektoreilla, ja toisaalta teknologinen kehitys, joka on tuonut vähäpäästöiset autot varteenotettavaksi vaihtoehdoksi perinteisten polttomoottoriautojen rinnalle.

Tosiasia on, että joukkoliikenteen kehittäminen ja biopolttoaineet eivät riitä puolittamaan Suomen liikenteen päästöjä 2030 mennessä. Myös sähkö- ja kaasuautoja tarvitaan. Lisäksi kuluttajien ja yritysten uskotaan ostavan niitä mielellään, mikäli hinnat ennusteiden mukaisesti putoavat tulevina vuosina.

Saatavilla olevasta teknologiasta huolimatta liikenne ei puhdistu itsestään tarvittavalla vauhdilla, vaan ohjaavilla politiikkatoimilla on merkittävä rooli. Politiikkalinjausten tulisi antaa näkyvyyttä pitkälle tulevaisuuteen. Siksi keskustelua liikenteen päästöjen poistamisesta pitää käydä jo nyt, jotta toimet eivät tule yllätyksenä ja siirtymä kohti päästötöntä liikennettä voidaan tehdä sujuvasti ja reilusti.

Puheenvuoroa päivitetty 30.1. klo 11.45: lisätty sähkönkulutusta havainnollistava kuva.