Osaajat esiin

Sitran tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista kaksi kolmesta olisi valmis vaihtamaan työpaikkaa mahdollisuuden tarjoutuessa. Vaikka vaihtohaluja tuntuu olevan, suomalaiset pysyvät kuitenkin samassa työssä pitkään: puolet tutkimukseen vastaajista on tehnyt samaa työtä yli viisi vuotta ja kolmannes yli 10 vuotta. Työn kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen ei selvästikään toimi ja osaaminen jää piiloon. Suomen talouden kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että osaaminen ohjautuisi mahdollisimman tehokkaasti oikeisiin paikkoihin ja työn markkinat toimisivat nykyistä dynaamisemmin. Tulppa pysyy kuitenkin paikallaan kummastakin suunnasta, niin kysynnän kuin tarjonnan suunnasta. Toisaalta työpaikat pysyvät piilossa. Ja toisaalta osaajat pysyvät piilossa, eivät tuo osaamistaan esille eivätkä lähde liikkeelle. Tähän on oletettavasti useita syitä.

Muutama huomio ”piilo-osaajista”

1. Eräiden arvioiden mukaan kokeneillakin, työelämässä pitkään toimineilla ammattilaisilla on vaikeuksia oman osaamisensa hahmottamisessa ja kuvaamisessa. Piilo-osaaja osaa kyllä luetella aiemmat ammattinimikkeensä ja asemansa, mutta osaamisen kiteytys ja myyminen erityisesti potentiaalisen työnantajan suuntaan on vaikeaa ja todellinen osaaminen jää helposti piiloon.
2. Piilo-osaajat eivät tunne nykyaikaisia tapoja toimia työn markkinoilla. Oman aktiivisuuden merkitys on keskeistä; 20 prosenttia Sitran tutkimukseen vastanneista kertoo löytäneensä nykyisen työnsä lähestymällä itse työnantajaa. Sosiaalisessa mediassa aktiivisesti näkyminen on keskeistä sijoittumiselle.
3.  Tällaiset huonot ajat, kuten nyt käsillä olevat, vähentävät vapaaehtoista liikkumista työpaikasta toiseen. Epävarmassa tilanteessa pyritään istumaan kuin tatti omalla paikallaan. Tämä on kielteistä niin yksilön kuin koko yhteiskunnan näkökulmasta. Terve vaihtuvuus työmarkkinoilla ruokkii talouskasvua.
4. Monet työnantajat tuskailevat, että tarvetta osaamiselle ja lisäresursseille olisi, mutta kun ei tunnu löytyvän sopivaa. Osin ongelma on itse aiheutettua, koska ei rohkeasti lähdetä hakemaan osaajaa vaan tyydytään kyselemään omalta verkostolta vain hiljaisesti tyyliin: ”Onks tietoo hyvästä tyypistä”.  Osaamista ja resursseja ei myöskään lähdetä etsimään ennakkoluulottomasti työn teon eri muotoja hyödyntäen: osaajaa ei suinkaan tarvitse heti palkata vakituiseen työsuhteeseen vaan voidaan aloittaa kevyemmin ns. epätyypillisellä työmuodolla esimerkiksi toimeksiantopohjaisesti, jolloin osaaja pääsee antamaan näyttönsä.
5. Kaiken kaikkiaan yhteiskunnan pitäisi voimakkaasti lähteä tukemaan kehitystä, jossa työn kysyntä ja tarjonta saadaan näkyvästi esille. Tavoitteena tulisi olla piilotöiden ja piilo-osaajien määrän vähentäminen merkittävästi, samoin kuin työmarkkinoiden vauhdittaminen ja terveen vaihtuvuuden kasvattaminen.

Kasvu Openiin sisältyy uutuutena tänä vuonna Kasvun Osaajat -ohjelma, jonka tavoitteena on kaivaa piilo-osaajia esiin kasvuyritysten tarpeisiin. Osaaminen on tunnetusti yritysten kasvun keskeisin komponentti. Kokeneiden osaajien piirissä kytee pinnan alla kasvava kiinnostus pk-yrityksiä kohtaan. Ohjelman tavoitteena on saada piilo-osaajat liikkeelle pitchaamaan osaamistaan ja löytämään oma paikkansa huippukiinnostavassa pk-skenessä ja toisaalta saada Kasvu Openin osallistujayritykset entistä systemaattisemmin arvioimaan omia osaamistarpeitaan. Suomen menestyminen on kautta historian perustunut osaamiseen ja siihen menestymisen tulee jatkossakin perustua. On elintärkeää, että osaaminen saadaan Suomessa esille. Tässä on sitä varten yksi uusi avaus.

Työelämän kuntotestin mukaan kirjoittaja on työelämän kameleontti, jonka kannattaisi vielä kehittää luovaa otetta ongelmanratkaisussa. 

Kirjoitus on julkaistu myös Kasvu Openin blogissa.