sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Demokratia ei ole täydellinen järjestelmä ja valtapolitiikka tuottaa usein järjettömiä kompromisseja. Esimerkiksi hajuttomasta, värittömästä ja mauttomasta Brysselistä tehtiin aikanaan EU:n pääkaupunki, koska Pariisi tai Bonn eivät tulleet kysymykseen. Myönnytyksenä Ranska sai Euroopan parlamentin päämajan Strasbourgiin. Siksi europarlamentaarikot piipahtavat siellä kerran kuussa täysistunnoissaan.
Strasbourgin ”rekkarallissa” ei ole järjen hiventä sen paremmin ilmaston kuin rahankäytön näkökulmasta. Yhdellä järjettömyydellä haluttiin kuitenkin estää vielä suuremman järjettömyyden, eurooppalaisen suursodan, toteutuminen uudestaan. Tšekkipresidentti Václav Havelin vastakysymys rekkarallin kustannuksia tivanneelle toimittajalle kiteyttää asian hyvin: ”Paljonko maksaa minuutti rauhaa?”
Demokratian hintalappua on syytä pohtia, koska itsevaltiaat eivät epäröi käyttää varojaan demokratioiden heikentämiseen.
Kansainvälisten demokratiaraporttien mukaan autoritarismi leviää ja vahvistaa otettaan sellaista vauhtia, että Havelin esittämästä kysymyksestä on tullut taas entistä ajankohtaisempi. Demokratian hintalappua on syytä pohtia, koska itsevaltiaat eivät epäröi käyttää varojaan demokratioiden heikentämiseen.
Joidenkin arvioiden mukaan Kreml käyttää vuositasolla jopa puolitoista miljardia euroa kansainväliseen disinformaation ja propagandan levittämiseen. Brittilehti Guardianin mukaan Kiinan käyttämät summat ovat vielä Venäjääkin suuremmat.
Digitaaliseen propagandaan erikoistuneen tutkijan Philip N. Howardin mukaan erityisesti sosiaalisessa mediassa harjoitettavasti manipulaatiosta on kasvanut globaalisti miljardibisnes. Yhä useammat tahot valtiollisista toimijoista puolueisiin käyttävät rahaa sosiaalisessa mediassa toteutettaviin psykologisiin operaatioihin ja muuhun julkisen mielipiteen manipulointiin.
Parhaista keinoista on tullut vientituotteita. Yhdysvaltalaisen Freedom House -järjestön vuoden 2019 tietojen mukaan verkkomanipulointia oli havaittu harjoitettavan vaalien yhteydessä yli 20 maassa – ja kasvun odotetaan jatkuvan.
Kuinka valjastaa teknologian ja datan valta demokratian uudistamiseen?
On keskeistä pohtia, miten demokratiat pärjäävät tässä globaalisti kiihtyvässä kilpavarustelussa. Yksi varteenotettava keino on panostaa demokratiateknologioiden kehittämiseen. Niitä tarvitaan sekä uhkia vastaan puolustautumiseen että kansanvallan houkuttelevuuden vahvistamiseen.
Demokratiateknologia (Civic Tech tai DemTech) on kattokäsite erilaisille palveluille, jotka mahdollistavat kansalaisten suoran osallistumisen päätöksenteon prosesseihin esimerkiksi äänestämällä, aloitteita jättämällä tai keskusteluihin osallistumalla. Toisin kuin sosiaaliset mediat, ne on myös alusta alkaen suunniteltu juuri tätä tarkoitusta varten.
Demokratiateknologiat kehittyvät hurjaa vauhtia ja niiden tarjoajana on yhä enemmän myös voittoa tavoittelevia yrityksiä. Tuoreen raportin mukaan erilaisten osallistumisalustojen ja verkkoäänestämiseen kehitettyjen sovellusten markkinan arvellaan kasvavan usealla sadalla miljoonalla eurolla seuraavien viiden vuoden aikana.
Luvut ovat suuntaa antavia, mutta kasvua on helppo ennustaa, koska erilaiset suoran osallistumisen muodot leviävät vauhdilla eri puolilla Eurooppaa. Esimerkiksi pelkästään Ranskassa osallistuvaa budjetointia toteutetaan yli 150 paikkakunnalla.
Palveluille on alati kasvavaa kysyntää. Jopa neljä viidestä eurooppalaisesta haluaisi osallistua päätöksentekoon nykyistä enemmän, jos se vain olisi nykyistä helpompaa.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Maailman suurimmat alustayhtiöt ovat osoittaneet, kuinka suuri valta teknologialla ja datan hyödyntämisellä voi olla esimerkiksi sen suhteen, miten olemme tekemisissä toistemme kanssa, miten tieto yhteiskunnassamme kulkee ja miten ilmaisemme tuntemuksiamme eri aiheista.
Toistaiseksi esimerkiksi datan hyödyntämisessä ylivoimaisesti tuottoisinta ja vaikuttavinta bisnestä on kuitenkin ollut lähinnä huomiomme kaappaaminen, mainonta ja sen kohdentaminen eri muodoissaan. Tästä maailman suurimpien alustajättien miljardiluokan tulokset ja yritysten ylivertainen markkina-asema ovat esimerkkejä.
Sosiaalinen media, tai internet ylipäätään, ei ole osoittautunut “luonnostaan” sellaiseksi demokratiavoimaksi kuin luultiin, joten teknologian hyödyntäminen yhteiskuntien ja demokratian kehittämisessä on jäänyt retuperälle.
Euroopalla olisikin hyvät lähtökohdat ottaa demokratiateknologioiden edelläkävijän ja suunnannäyttäjän rooli.
Euroopalla olisikin hyvät lähtökohdat ottaa demokratiateknologioiden edelläkävijän ja suunnannäyttäjän rooli. GDPR ja muu teknologiaan ja dataan liittyvä regulaatio luo hyvän pohjan rakentaa eettisiä palveluita, joissa yksityisyyden suoja ja läpinäkyvyys on turvattu. Lisäksi maanosamme on yhä maailman demokraattisin.
Johtajuutta ei saavuteta ilman panostuksia. Juuri nyt päätöksentekijöiltä edellytetään rohkeutta pohtia valtaansa uudesta vinkkelistä, tehdä tilaa kokeiluille ja turvata riittävät resurssit uusien teknologioiden hyödyntämiselle.
Demokratian elintilan kaventuessa globaalisti demokratian edellytysten ja uudistamisen resurssien turvaaminen tulisi nähdä entistä kirkkaammin tulevaisuusinvestointina. Parhaassa tapauksessa se voisi antaa takaisin myös taloudellisesti uusien kasvuyritysten, innovaatioiden ja vakaiden ja sijoituksille houkuttelevien yhteiskuntien muodossa.
Startupeilta ja muilta yrityksiltä taas kaivataan juuri nyt yhteiskunnallista hoksnokkaa tunnistaa kasvava markkina ja tilaisuus kehittää paitsi liiketoimintaa myös siinä sivussa uudistaa ja puolustaa demokratiaa.
Sitran projekti Digitaalinen valta ja demokratia on 31.5.—1.6. 2023 järjestettävän MyData Global -tapahtuman kumppani. Projektin pääteemana tapahtumassa on digitaalinen valta eli digitalisaation vaikutukset yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin, yksilön itsemäärämisoikeuteen ja demokratiaan. Tutustu tapahtuman ohjelmaamme tarkemmin täällä.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.