Pariisin puntari

Pariisin ilmastoneuvottelut lähestyvät loppusuoraa. Uusi sopimusversio on edennyt aiemmasta, ja lopullista tekstiluonnosta odotellaan lauantaiksi.

Mutta mistä tietää, onko kokous onnistunut? Tässä kymmenen vinkkiä tulosten punnintaan.

1) Kuinka kunnianhimoinen on lämpenemistavoite?

Sopimukseen on tärkeä saada mahdollisimman väkevä kirjaus lämpenemisen rajoittamisesta. Mitä pitemmälle alle kahden asteen päästään, sen parempi ilmaston kannalta.

2) Miten vahvasti päästötavoite muotoillaan?

Keskusteluissa on pyörinyt useita vaihtoehtoja fossiilisista polttoaineista luopumisesta prosenttimuotoisiin leikkauksiin. Parhaassa tapauksessa saadaan selvä sitoutuminen nollapäästöihin pitkällä aikavälillä ja lisäksi reipas aikataulu päästöjen leikkaamisesta sitä kohti.

3) Kuinka maiden sitoumuksia arvioidaan?

Maiden nykyiset päästösitoumukset eivät riitä rajoittamaan lämpenemistä siedettävälle tasolle. Siksi hyvässä sopimuksessa niitä arvioidaan viiden vuoden välein perusteellisesti ja alkaen pian, joka tapauksessa ennen vuotta 2020.

4) Miten sitoumuksia tarkistetaan?

Kaikkia maita tulee rohkaista tiukentamaan nykyisiä päästötavoitteitaan. Uusien sitoumusten tulee olla aina edeltäjiään parempia, ja parannusten tekemisen pitää olla teknisesti helppoa.

5) Kuinka ilmastotyön rahoitus turvataan?

Päästöjen rajoittaminen ja lämpenemisen haittoihin sopeutuminen edellyttävät mittavaa tukea köyhille maille. Hyvässä lykyssä sopimus turvaa rahoituksen kasvun aiemmasta sadan miljardin dollarin vuotuisesta tasosta ennakoitavalla tavalla ja monipuolisia lähteitä hyödyntäen.

6) Miten haavoittuvimmat maat otetaan huomioon?

Sopimuksen tulee tunnustaa herkimpien maaryhmien kuten pienten saarivaltioiden ja vähiten kehittyneiden kehitysmaiden erityisasema. Niiden kannalta olisi myös reilua, jos niin sanottuja vahinkoja ja menetyksiä (loss and damage) koskeva kirjaus olisi parannus aiempaan.

7) Kuinka muistetaan eri ihmisryhmät?

Ilmastotyön on tärkeää tukea kestävää kehitystä ja ottaa huomioon eri ihmisryhmät. Siksi tarvitaan viittauksia ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon, työntekijöiden asemaan ja alkuperäiskansoihin.

8) Päivitetäänkö palomuuri?

Neuvotteluja raskauttaa kahtiajako teollisuus- ja kehitysmaihin. Pariisin sopimuksen pitää kestää aikaa, joten sen pitää mahdollistaa velvoitteiden soveltaminen joustavasti muuttuvissa oloissa.

9) Miten toimeenpanoa valvotaan?

Julkisuus ja maiden vertaispaine kannustavat toteuttamaan sitoumukset. Siksi maiden pitää toimittaa riittävät tiedot ilmastotyön etenemisestä ja toimeenpanoa pitää arvioida kautta linjan, päästövähennyksistä rahoitukseen.

10) Kuinka sitova tuloksesta tulee?

Hyvä nyrkkisääntö on, että itse sopimusteksti on sitovampi kuin ilmastokokouksen päätös ja ”shall” on vahvempi kuin ”should”. Ilmasto kiittää mahdollisimman sitovasta tuloksesta.

Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen kirjoittaa Pariisin ilmastokokouksen aikana analyyseja kokouksen etenemisestä. Aikaisemmin sarjassa ilmestynyt:

Maailma muuttuu, seuraako ilmastokokous (10.12.)

Ratkaisujen viikko Pariisissa (7.12.)

Toivoterapiaa Kööpenhaminan traumaan (2.12.)

Vetoapua Johtajilta (1.12.)

Kaikki olennainen Pariisin ilmastokokouksesta (30.11.)

Lisäksi Oras Tynkkynen haastoi Bill Gatesin 8.12. Huffington Postin kolumnissaan Why Bill Gates is Wrong.