Deprecated: Creation of dynamic property App\Blocks\HeadingCommentary::$className is deprecated in /data/wordpress/vendor/generoi/sage-nativeblock/src/NativeBlock.php on line 70
archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Pelastaako biomuovi maailman?

Lukion kemian opettaja 90-luvulla avasi minulle oven ihmeelliseen maailmaan. Pääsin luokkakaverin kanssa kehittämään silloiselle ICI:lle biopolymeeriä tärkkelyksestä ja epoksista – ei onnistuttu. Siitä huolimatta intohimo biomuoveihin oli syttynyt!

Kirjoittaja

Tomi Nyman

November Consulting Oy

Julkaistu

Muovista on tullut ympäristöongelma – vaikka ongelma ei olekaan muovissa, vaan käyttäjissä. Nykyään muovia ja polymeerejä on kaikkialla, ja tulevaisuudessa suuri osa niistä täytyisi korvata jollain muulla kuin raakaöljypohjaisella muovilla.

Muovit ja polymeerit ovat ihmiskunnalle tänä päivänä välttämättömiä, mutta niiden käyttöä voidaan vähentää ja kehittää uusia, kestävämpiä tuotteita ja ratkaisuja.

Yhdessä ihmisiässä olemme hukuttamassa maailman muoviin, ja markkinoille kaivataan nyt uusia ratkaisuja nopealla aikataululla. Biomuovit ovat osa ratkaisua, jolla pienennetään ihmiskunnan ympäristön kuormitusta. Biomuoveihin nimittäin sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia, toisin kuin raakaöljypohjaisissa muoveissa, joiden tuotanto vapauttaa ilmakehään huomattavia määriä hiilidioksidia.

Biomuoveja on useampaa tyyppiä. Sanalla biomuovi tarkoitetaan sekä biohajoavia että biopohjaisia muoveja, ja näillä on usein eri hyödyt ja käyttötarkoitus. Biomuoveista löytyy monia biohajoavia ja kompostoituvia laatuja, mutta niistäkin osa edellyttää teollista kompostointia. Kompostoituminen puolestaan edellyttää riittävää kosteutta, lämpöä ja bakteeritoimintaa, mutta vastineeksi vaivasta saadaan tuotteeksi korkealaatuista, humuspitoista multaa.

Suurin osa biomuoveista on valmistettu biopohjaisista raaka-aineista, kuten sokereista, puupohjaisista välituotteista tai kasvi- ja eläinperäisistä öljyistä. Sokereita saadaan muun muassa maissista, sokeriruo’osta, sokerijuurikkaasta, perunasta tai jopa puusta. Kasvi- ja eläinperäiset öljyt soveltuvat hyvin muovin tuotantoon niiden korkean hiilipitoisuuden vuoksi. Muokkaamalla sokereita ja öljyjä pienemmiksi yksiköiksi, jotka voidaan kemiallisesti ketjuttaa, eli polymeroida toisiinsa, saadaan valmistettua biomuoveja. Ja jotta kuvio ei olisi liian yksinkertainen, osa biomuoveista pohjautuu myös raakaöljyyn, mutta luokitellaan silti biomuoveiksi, jos ne ovat biohajoavia ja kompostoituvia.

Uusia biomuoviteknologioita putkahtaa koko ajan markkinoille. Biomuovia voidaan tehdä myös hyödyntämällä esimerkiksi hiilidioksidia, häkää, biojätettä ja puupohjaisia raaka-aineita, kuten maatalouden sivutuotteita, olkea, maissinvarsia ja vaikka risuja. Laajamittainen biomuovien tuotanto edellyttää monen uuden teknologian omaksumista ja usean eri raaka-aineen käyttöä.

Markkinoille on tullut myös niin sanottuja biopohjaisia drop-in muoveja, jotka ovat ominaisuuksiltaan ja kemialtaan identtisiä alkuperäisten raakaöljypohjaisten muovien kanssa ja voidaan sekoittaa täysin näiden kanssa niin tuotannossa kuin kierrätettäessäkin. Nämä soveltuvat parhaiten korvaamaan samaa raakaöljypohjaista muovia samoissa sovelluksissa. Tällöin kuluttaja ei näe eikä tunnista eroa visuaalisesti tai muista ominaisuuksista, mutta tuote on selkeästi ympäristöä vähemmän kuormittava.

Suurin osa drop-in muoveista on kierrätettäviä ja voidaan kierrättää vastaavan fossiilisen muovin kanssa. Tällaisia ovat mm. biopohjainen polyeteeni (PE) ja osin tai kokonaan biopohjainen polyetyleenitereftalaatti (PET). Drop-in -muovi ja sen biopitoisuus voidaan tunnistaa ja mitata niin sanotulla 14C-menetelmällä, joka mittaa uusiutuvien hiiliatomien määrän lopputuotteessa.

Yleisimpiä biomuoveja ovat esimerkiksi biojätepusseissa käytetyt kompostoituvat kalvomateriaalit, biopohjainen sokeriruo’osta tehty polyeteeni, jota käytetään esimerkiksi pesuaine- ja shampoopulloissa, maitotölkeissä ja korkeissa, sekä kirkas, hedelmä- ja vihannesrasioissakin käytetty PLA-muovi. Tänä päivänä biomuovien valmistuskapasiteettia on yhteensä noin miljoona tonnia vuodessa. Määränä tämä voi kuulostaa paljolta, mutta raakaöljystä valmistetaan vuosittain lähes 350 kertaa enemmän!

Tulevaisuuden ideaalimaailmassa ei enää tehdä uusia muoveja raakaöljystä, vaan kierrätetään olemassa olevia muoveja, ja uutta muovia tehdään vain uusiutuvista lähteistä korjaamaan kierrätettäessä heikentyneitä ominaisuuksia ja täyttämään kasvavaa tarvetta.

Biomuoveilla on osin samoja, osin eri ominaisuuksia kuin raakaöljypohjaisilla muoveilla. Jotta biomuovit saadaan oikeasti korvaamaan nykyisiä muoveja, kuluttajien ja käyttäjien täytyy omaksua ja hyväksyä muutoksia tuotteissa ja pakkauksissa verrattuna totuttuihin. Osa biomuovien ominaisuuksista on parempia kuin nykyisillä muoveilla, mikä helpottaa uusien etujen ja käyttökohteiden löytämistä.

Mitä sinä voit tehdä muovihaasteen ratkaisemiseksi? Kaikki lähtee kulutuksen vähentämisestä, mutta heti seuraavana tulevat vastuullisen, kierrätetyn ja uusiutuvan muovin käyttö. Kun ostat tuotteen, mieti, miksi ja miten siinä on käytetty muovia ja miten muovin alkuperän tietäminen vaikuttaisi sinun ostopäätökseesi. Vaadi valmistajilta vastuullisempia pakkausvaihtoehtoja ja pyydä heiltä myös tietoa tuotteen hiilijalanjäljestä.

Blogi on osa #materiaalista-juttusarjaamme, jossa eri materiaalien huippuasiantuntijat pureutuvat materiaalien kiertotalouteen.

Sitran vierailijablogaukset antavat äänen eri alojen tulevaisuudentekijöille. Kirjoitukset eivät (välttämättä) kerro Sitran työstä, vaan ovat kirjoittajiensa ajatuksia ajankohtaisista asioista. DI Tomi Nyman on intohimoinen biotuotebisneksen ja -teknologian osaaja, jolla on yli 20 vuotta kokemusta aiheesta. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän on työskennellyt mm. VTT:llä, biomuoveja maahantuovalla IMCD:llä ja Nesteen biomuovi- ja biokemikaalihankkeiden vetäjänä.

Mistä on kyse?

Olet nyt varjossa ""Default shadow"". Poistu