sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Perunamestarit Oy:n toimitusjohtaja Eero Pisilä näki Tansanian ylängöillä mahdollisuuden. Tansanialaisilla oli paljon avokadoja, muttei rahaa. Eurooppalaisilla taas oli kova avokadonnälkä ja rahaa, millä maksaa noista herkuista. Tansaniassa avokadosato vielä kypsyi eri aikaan kuin Meksikossa ja Espanjassa, joista valtaosa Euroopan avokadoista tuli, eli sillä voisi olla hyvä valtti Euroopan markkinoilla.
Pisilä oli päätynyt Tansaniaan kehitysyhteistyöhankkeen parissa, kehittämään siemenperunatuotantoa. Oli halu kehittää perunamarkkinoita. Sitäkin hän vielä tekee, mutta mukaan tulivat kuin puolivahingossa avokadot.
Siemenperuna-hanke päättyi, kun Suomi leikkasi rahoitustaan kehitysyhteistyöhön, mutta Pisilä jäi. Ulkoministeriön rahoittama Finnpartnership-ohjelma auttoi häntä aloituskynnyksen yli. Pisilä alkoi tehdä yhteistyötä paikallisten tuottajien kanssa, ja hollantilaisen sertifiointiyrityksen Control Unionin avulla saatiin monien selvitysten jälkeen aikaan luomusertifiointi. Se oli Tansanian ensimmäinen avokadon luomumerkki.
”Siellähän oli suurin osa hedelmätuotannosta luomua, ilman että sitä oli sertifioitu. Mutta näin me saimme tuotteelle lisäarvoa ja pystyimme maksamaan viljelijöille paremman hinnan”, Pisilä sanoo.
Koe-erä on jo toimitettu kauppaketjuihin Hollantiin, Belgiaan ja Saksaan. Tukkuri sanoi, että kaikki ostetaan, mitä Pisilä vaan saa tuotettua.
”Avokadomarkkina on Euroopassa kuluttajahinnoin laskettuna kahden ja puolen miljardin euron kokoinen ja yli kymmenen prosentin kasvukäyrällä”, Pisilä sanoo.
”Unohtakaa projektit, miettikää kassavirtaa”
Toistaiseksi viljelijät ovat järjestäytyneet ryhmiksi, joita johtaa ”leading farmer”.
”Mutta ei ole poissuljettua, että he järjestäytyisivät osuuskunniksi, ja ne olisivat myös lainoituskelpoisia”, Pisilä miettii.
Euroopan markkinoille ei ole aivan helppo päästä: tarvitaan monenmoista sertifikaattia ja koulutusta puhtaudesta, maatalouden toimintatavoista ja sosiaalisesta vastuusta.
”Joskus tuntuu, että sertifikaatit ovat itse tuotetta tärkeämpiä”, Pisilä naurahtaa. ”Se rima pitää ylittää, ja sitten vasta ruvetaan kattomaan tuotteen laatua, toimitusvarmuutta ja muuta.”
Pisilä törmäsi avokadojen kanssa projektiajatteluun, joka oli hänelle tuttu perunapuolelta. Hän ei siitä niin perusta. Ihmiset kyselivät, kuinka paljon Pisilä on valmis sijoittamaan tällaiseen projektiin, mihin hän aina vastasi: unohtakaa projektit ja alkakaa miettiä prosesseja. Pitäisi unohtaa investointien tavoittelu ja siirtyä miettimään, miten saadaan aikaan positiivista kassavirtaa.
”Myös kaikkien investointien pitää tähdätä siihen, että kassavirta on jollain aikajänteellä positiivinen ja tuottaa maahan hiljalleen kertyviä pääomia, muuallekin kuin pääkaupunkiseudun pilvenpiirtäjiin.”
Ainakin avokadojen osalta näyttää nyt vahvasti siltä, että Pisilä on saanut raotettua tansanialaisviljelijöille ovet Eurooppaan. Ja siitä ovesta kassavirtaa voi alkaa tulla.
Sitran vierailijablogaukset antavat äänen eri alojen tulevaisuudentekijöille. Kirjoitukset eivät (välttämättä) kerro Sitran työstä, vaan ovat kirjoittajiensa ajatuksia ajankohtaisista asioista. Esa Salminen on kansainvälisiin kysymyksiin erikoistunut toimittaja ja kirjailija. Häneltä ilmestyy syksyllä 2018 yhdessä toimittaja Pasi Nokelaisen kanssa tietokirja ”Afrikan valloittajat”, joka käsittelee suomalaisyrittäjiä Afrikassa.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.