Ravinteet kiertoon keinoja kaihtamatta?

Fosfori on yksi maailman yleisimmistä alkuaineista. Haasteen fosforin saatavuudelle asettaa se, että sitä ei esiinny luonnossa vapaana alkuaineena vaan pelkästään sitoutuneena muihin alkuaineisiin. Fosforilla on keskeinen tehtävä kasvien soluissa energian välittäjänä. Energiaa kasvit käyttävät yhteyttämiseen ja aktiiviseen ravinteiden ottoon. Nykyaikaiset maanviljelyjärjestelmät ovat pitkälti riippuvaisia raakafosfaatista saatavista fosforilannoitteista. Kun maailman väkiluku kasvaa, yleistyy myös lannoitus kehitysmaissa ja raakafosfaatin kysyntä vain lisääntyy.

Vaikka kaikelle kasvulle välttämätön fosfori ja maailman fosforivarantojen rajallisuus on saanut EU:n ottamaan raakafosfaatin kriittisten raaka-aineiden listalle, tuntuu, ettei sittenkään asian vakavuuteen ole vielä kunnolla herätty. Kierrätyslannoitteiden käyttö ei ole yleistynyt isossa mittakaavassa. Keskeisten suurten prosessien sivutuotteina syntyvien materiaalivirtojen käsittelyn haastetta ja samalla fosforin hukkaamisen ongelmaa ei ole vielä missään päin maailmaa ratkaistu. Tämä antaa mahdollisuuden uusille ratkaisuille ja liiketoiminnalle, jolla on globaalia kysyntää!

Viime vuoden syyskuussa Sitra julkaisi raportin Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle. Raportin julkaisun yhteydessä Sitran kiertotaloustiimissä mietittiin, mitä seuraavaksi. Silloin syntyi päätös kääriä hihat ja ryhtyä tuumasta toimeen. Ensimmäinen konkreettinen toimi oli Ravinnekierto Challenge -haastekilpailu. Sillä etsittiin liiketoimintaideoita, joilla saadaan ravinteiden kierrolle rahallinen arvo.

Kilpailun palkinnot jaetaan keskiviikkona 4. toukokuuta, mutta asia ei jää tähän. Nyt haluamme nostaa keskusteluun niitä asioita, jotka hidastavat tai jopa estävät ravinteiden kiertoa.

Vuoden aikana käymissämme keskusteluissa eri toimijoiden kanssa on kaksi aihetta noussut yli muiden: Ensinnäkin, ovatko kierrätyslannoitteet turvallisia? Onko niissä lääkejäämiä, raskasmetalleja, nanopartikkeleja tai hormoneja? Kukaan ei halua pilata puhdasta maaperää, viimeisenä maanomistaja itse.

Toiseksi, millaisia taloudellisia näkökulmia liittyy ravinteiden kiertoon? Miten ravinteiden kierrosta saadaan kannattavaa liiketoimintaa? Ovatko julkiset hankinnat keino vauhdittaa muutosta vai tarvitaanko laki, joka määräisi, että kaikissa lannoitteissa tietty osa pitäisi olla kierrätettyä materiaalia? Entä missä muualla fosforia hukataan kuin lietteissä – ovatko roskakalat uusi rikkaus? Missä ravinteet piilevät helpommin kiertävässä muodossa? Ja kuka kerää voitot?

Näistä aiheista keskustellaan keskiviikkona 4. toukokuuta Sitrassa. Meillä on hieno joukko keskustelijoita tuomassa oman panoksensa teemaan. Keskustelun myötä toivomme, että jokainen taho, joka voi edistää ravinteiden kiertoa, tarttuu toimeen. Sitra ottaa oman askeleensa: kokeilujen rahoittamisella ja tiedon lisäämisellä tuemme hyviä ideoita ja synnytämme niistä kannattavaa liiketoimintaa, jolle on kansainvälistä kysyntää.