Rima korkealla, pää kylmänä ja sydän lämpimänä

Myrskyssä eteenpäin navigoiminen vaatii tulevanakin vuonna kirkkaita arvoja ja tavoitteita, joita kohti vastatuulesta huolimatta kuljetaan, blogaa Elina Kiiski Kataja.

Vuosi 2016 jää tulevaisuusasioiden kanssa työskentelevälle muistikirjoihin vaihtoehtoisesti epätoivoisena tai suunnattoman kiinnostavana. Kuluneen vuoden uutisvirta tuntui kuin rytyyttämiseltä loputtomassa turbulenssissa mannertenvälisellä lennolla. Toistuvat terrori-iskut, Iso-Britannian lähtö EU:sta, Donald Trump, vihapuhe, Venäjän arvaamattomuus, Euroopan kankeus. Koska tulisi tyynempää säätä?

Samalla tapahtumat kuitenkin pakottavat katsomaan tulevaisuuteen myös uteliaasti. Jos nyt on kerran näin turbulenttia, tarkoittaako se, että olemme juuri myrskyn silmässä ja muutoksen ytimessä? Ehkäpä näiltä kanteilta on siksi erityisen kiinnostavaa kulkea kohti vuotta 2017, jolloin juhlimme sekä 100-vuotiasta itsenäistä Suomea että 50-vuotiasta tulevaisuustaloamme Sitraa.

Myrskyssä eteenpäin navigoiminen vaatii kirkkaita arvoja ja tavoitteita, joita kohti turbulenssista ja vastatuulesta huolimatta kuljetaan. 100-vuotisjuhlavuosi antaa meille hyvän mahdollisuuden katsoa sekä menneeseen että tulevaan. Mitä ovat olleet ne arvot, jotka ovat tehneet Suomesta Suomen ja meille hyvän paikan asua ja elää? Millaisten asioiden eteen haluamme tehdä yhä tinkimättömämmin ja paremmin töitä?

Itse uskon, että Suomen menestyksen taustalla on ollut kyky toimia yhdessä vaikeinakin aikoina, solidaarisuus ja usko siihen, että kun olemme samassa veneessä, pärjäämme. Etteivät kaikkein menestyneimmät karkaa täysin omaksi joukokseen, eivätkä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat jää yksin. Vuoden 2017 Suomessa tämä joukko on moninainen aatteiltaan, vaatteiltaan, ihonväriltään, uskonnoiltaan, uskomuksiltaan, ammateiltaan ja ajatuksiltaan. Pystymmekö edelleen tekemään niin kunnianhimoisia sosiaalisia innovaatioita, että moninaisuudestamme huolimatta koemme edelleen yhteyttä toisiimme?

Kun vuonna 1907 suomalaiset naiset saivat maailman ensimmäisinä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden, teimme juuri tällaisen sosiaalisen innovaation: suuri joukko syrjässä olleita astui mukaan yhteiskuntaan. Keitä ovat tämän ajan syrjässä olevat ja mikä on aikamme yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta kunnianhimotasoltaan vastaava asia, joka meidän nyt tulisi tehdä?

Vuonna 2017 voimme edelleen nostaa omaa rimaamme ja ajatella, että jokainen päivä on mahdollisuus oppia jotain uutta kollegalta, yhteistyökumppanilta tai taholta, jota pitää vieraana ajatuksiltaan. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta unohtuu helposti arjen kiireessä. Siksi juhlavuotenamme yhdessä erilaisten tahojen kanssa asioiden tekeminen voisi olla entistäkin kirkkaampi tavoite itse kullekin, Suomen juhlavuoden yhdessä-teeman mukaisesti.

Rima on pidettävä korkealla, pää kylmänä ja sydän lämpimänä.

Näillä sanoilla on hyvä saatella Suomea tulevaan juhlavuoteen. Hyvää huomista, Suomi!