sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Suomi astuu maanantaina Euroopan unionin johtoon. Hallituksen eilen julkaisema EU-puheenjohtajaohjelma määrittelee kysymykset, joihin Suomi panostaa puolivuotiskautensa aikana. Kärkiteemoiksi on nostettu unionin ilmastojohtajuuden ohella kilpailukykyinen ja sosiaalisesti eheä EU sekä kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.
Huolimatta Suomessa ja Euroopassa nopeasti voimistuvasta paineesta nopeisiin ilmastotoimiin, puheenjohtajaohjelman ilmasto-osuus jättää vähälle huomiolle sen, että ilmastokriisin torjunta edellyttää EU:lta pikaisia toimia tässä ja nyt. EU:n vuoteen 2030 ulottuvan päästövähennystavoitteen tuominen linjaan 1,5 asteen kanssa on globaalin ilmastojohtajuuden ytimessä. EU:n nykyinen 40 prosentin sitoumus on auttamatta vanhentunut.
Täysistuntokeskustelussa pitämässään puheessa pääministeri Antti Rinne totesi osuvasti, että ilmastonmuutoksen torjunnassa ”kyllä, mutta” -politiikan aika on ohi. Ilmastokriisin ratkaisu vaatii EU:lta vahvaa yhtenäisyyttä ja rohkeita toimia.
Ilmastokriisin ratkaisu vaatii EU:lta vahvaa yhtenäisyyttä ja rohkeita toimia.
Suomen EU-puheenjohtajuus osuu kriittiseen aikaan, jolloin Pariisin ilmastosopimuksen osapuolten – myös Euroopan unionin – odotetaan valmistelevan uudet, vuoteen 2030 ulottuvat päästösitoumuksensa. Nykyiset sitoumukset eivät riitä hillitsemään ilmastokriisiä. Lisäksi kaikkien maiden tulee vuonna 2020 toimittaa YK:lle vuoteen 2050 ulottuva pitkän aikavälin päästövähennysstrategia. Euroopan komissio onkin esittänyt, että EU:n tulisi tavoitella hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.
Valtaosa jäsenmaista kannattaa komission aloitetta hiilineutraalista Euroopasta vuoteen 2050 mennessä. Viime viikon Eurooppa-neuvoston kokouksessa EU-maiden edistyksellinen enemmistö jäi kuitenkin perässähiihtäjien vangiksi, kun Puola, Unkari, Tsekki ja Viro asettuivat vastahankaan tavoitteen kanssa. Seuraavan kerran sopua etsitään Suomen puheenjohtajuuskaudella.
On hyvä, että Suomen ohjelma vaatii EU:ta profiloitumaan globaalina ilmastojohtajana ja luomaan pitkän tähtäimen ilmastostrategian, jolla EU on hiilineutraali vuonna 2050. Myös kiertotalouden perustavanlaatuinen rooli ilmastokriisin ratkaisijana nostetaan ohjelmassa esiin.
Suomella on seuraavien kuuden kuukauden aikana ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvointiin luotsaamalla eteenpäin EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjattu, Suomen järjestämä ilmastohuippukokous kuvastaa hienosti eteenpäin katsovaa ajattelua, jolla ilmastokriisin ratkaisu saa ansaitsemansa painoarvon EU:n agendalla.
Vuoden 2020 tammikuussa voimme arvioida, miten Suomi vastaa, kun kysytään, pistimmekö puheenjohtajana kaiken likoon ilmastokriisin hillitsemiseksi.
Onko vastaus ”kyllä” vai ”kyllä, mutta”?
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.