Säästöjä taloyhtiöissä – mitä opimme?

Noin vuosi sitten käynnistetyssä Sitran rahoittamassa Säästöjä taloyhtiöissä -hankkeessa haluttiin tehdä säästöjä niin hiilidioksidipäästöissä kuin konkreettisessa rahanmenossakin. Aiemmissa blogeissa olemme kertoneet hankkeen havainnoista energiankulutuksen seurannan, vedenkulutuksen hillitsemisen ja lämmitystekniikan hyvän hoidon ja säädön saralla. Sarjan viimeisessä kirjoituksessa esittelemme yhden erinomaisen säästökeinon, ja vedämme yhteen hankkeen aikana saatuja kokemuksia.

Enemmän on vähemmän

Kun vielä kolmekymmentä vuotta sitten oli itsestään selvää, että huoneesta poistuttaessa käsi käy valokatkaisijalla, voi tänä päivänä jopa monta sähkölaitetta jäädä vähintäänkin valmiustilaan, kun asukkaat lähtevät talosta. Kun elektroniikan määrä kotitalouksissa lisääntyy ja sähkön hinta nousee, laitteiden sammuttaminen käytön jälkeen vaikuttaa jo selvästi omaan sähkölaskuun. Mutta entä taloyhtiön sähkönkulutus?

Kun kaukolämpöön liitetyn kerrostalokodissa asuvan perheen energiankulutuksesta yli neljäsosa on sähkön kulutusta, on koko taloyhtiön kuluista kiinteistösahkön osuus enää alle viisi prosenttia. Suurin osa kulutuksesta on vieläpä taloteknisten järjestelmien – kuten ilmanvaihdon – tarvitsemaa sähköä. Niihin liittyvät investoinnit ovat yleensä suhteellisen suuria, eivätkä siksi kannata vain sähkön säästämisen takia. On kuitenkin yksi selkeä säästökeino, johon jokainen taloyhtiö voi ryhtyä ilman lainanottoa: valaisinten vaihto tai päivitys LED-lampuilla toimiviksi.

Valaisinten uusiminen on erityisen hyvä säästökohde kiinteistöissä, joissa on suuri määrä ulkovalaistusta. Eräs hankkeessa mukana ollut rivitaloyhtiö päätti uudistaa huoneistojen numerovalaisinten lamput, auto- ja roskakatosten valot sekä pihan pylväsvalaisimet jo ihan siksi, että niiden valotehoa ei enää koettu riittäväksi. Myös valaisinten ulkonäkö oli vuosien saatossa rapistunut. Hankinnan hinnaksi tuli noin 6 000 euroa sisältäen valot, tarvikkeet ja työn. Vaikka toki osasimme odottaa sähkönkulutuksen pudotusta, jouduimme varmistamaan näkemämme useammalla silmäparilla.

Vaikka piha-alueen valaistus parani kertaheitolla huimasti, sähkön kulutus tipahti noin puoleen. Sähkön hinnan noustessa nykyisen malliin näin selkeä pudotus kulutuksessa helpottaa hoitovastikkeen korotuspaineita selvästi. Nykyaikaiset, laadukkaat LED-valaisimet lisäävät myös asumisviihtyvyyttä ja -turvallisuutta sekä vähentävät vaihto- ja korjaustarvetta pidemmän elinkaarensa ansiosta.

Muutos lähtee sisältä

Isoa kiinteistömassaa hallinoivissa yhtiöissä energian ja veden kulutuksen pienentämispaineet ovat poikineet viime vuosina erilaisia hankkeita. Näitä samoja keinoja olemme testanneet Säästöjä taloyhtiöissä -hankkeessa taloyhtiötasolla. Hyvin toimivia ratkaisuja ovat olleet käyttövesiverkoston paineen alentaminen sekä vakiovirtaussuuttimien asennus hanoihin ja suihkuihin. Näillä teknisillä keinoilla veden kulutus on saatu alenemaan asumismukavuudesta tinkimättä, eikä kenenkään ole tarvinnut ajatella asiaa sen kummemmin.

Kestävän kehityksen kannalta on kuitenkin erittäin olennaista, että ihmiset tulevat tietoisemmiksi omista kulutustottumuksistaan ja niiden vaikutuksesta ympäristölle ja omalle kukkarolle. Nykytilan ymmärtäminen sekä uusien toimintamallien omaksuminen luovat pohjan pysyville säästöille. Kahdessa taloyhtiössä halusimme kokeilla, voisiko vedenkulutusta vähentää ihan vain sillä, että pyytäisi asukkaita tekemään niin.

Toisessa taloyhtiössä toimme asukkaiden suihkuihin mittarit, jotka laskevat suihkulle energialuokan pesuhetken keston ja veden lämpötilan perusteella. Mittarin näytöllä on energialuokan lisäksi animoitu jääkarhu jäälautalla. Ylipitkä ja -kuuma suihku saa otson alustan sulamaan sen alta. Toisessa taloyhtiössä käynnistettiin “vesitalkoot”, joissa asukkaita tiedotettiin säännöllisin väliajoin kotiin jaettavalla lehtisellä, miten talon vedenkulutus oli kehittynyt edellisellä mittausjaksolla. Tavoite kummassakin yhtiössä oli laskea asukaskohtaista päivittäistä vedenkulutusta 10 litraa.

Kummassakaan kohteessa ei hankkeen aikana voitu vielä havaita laskua vedenkulutuksen suhteen. Todennäköiset syy tälle olivat, että idea ei lähtenyt asukkailta itseltään, ja kokeilujakso oli liian lyhyt. Anonyymi tiedottaminen yksin ei luo yhdessä tekemisen meininkiä, ja käyttäytymismuutos vaatii sitoutumista ja sparrausta. Siitä huolimatta emme koe kokeilua epäonnistuneeksi: Vesitalkoiden loppukyselyssä kaikki vastaajat (puolet osallistuneista talouksista) kokivat sen hyödylliseksi ja toivoivat, että jatkoa seuraa.

Mitä jäi kukkaron pohjalle?

Markkinoilla on suuri määrä erilaisia palveluita ja laitteita, joiden tavoitteena on pienentää vedenkäytön, lämmityksen ja sähkönkulutuksen kuormitusta niin ympäristölle kuin asukkaiden taloudellekin. Näistä monet ovat kuitenkin sellaisia, että niiden käyttöönotto on helppoa esimerkiksi isoissa vuokrataloyhtiöissä, hotelleissa tai vaikka sairaaloissa, joissa investointipäätökset tehdään keskitetysti, ja kustannukset voidaan jyvittää suurelle määrälle maksajia. Yksittäiselle taloyhtiölle asia on kuitenkin vaikeampi.

Asunto-osakeyhtiössä päätöksenteko on hidasta. Päättäjät ovat harvemmin kiinteistöhallinnan ammattilaisia, ja osakkailla on eriasteinen halu ja mahdollisuus osallistua investointien rahoitukseen. Hyvin usein korjaukset ja uudistukset tehdään reaktiivisesti, kun tietty rakennuksen osa on tullut käyttöikänsä päähän. Saavutetut suhteelliset säästöt ovat myös selvästi pienempiä muutaman kymmenen huoneiston yhtiössä kuin tuhansien huoneistojen yhtymässä. Näille yhtiöille säästöt ovat kuitenkin aivan yhtä tärkeitä, ja yhteenlaskettu vaikutus ympäristölle suuri.

Paljon on kuitenkin tehtävissä myös pienin askelin. Selkeimmät toimenpiteet, joita hankkeemme voi suositella jokaiselle taloyhtiölle ovat

• taloyhtiön vedenpaineen tarkistus ja alentaminen
• vakiovirtaussuuttimien ja suihkupäiden vaihtaminen vesikalusteisiin (mieluiten paineenalennuksen yhteydessä)
• valaisinten päivittäminen LED-tekniikkaan
• kaukolämpösopimuksen tarkistaminen ja vaihto edullisempaan (vesivirtamaksu, sopimustyyppi)

Hankkeemme aikana kävi varsin selväksi, että ilmastonmuutos ja energiansäästö koetaan tärkeiksi, ja että taloyhtiöissä kaivataan oman yhtiön kannalta järkevien toimenpiteiden löytämisen ohjausta. Toivomme, että hankkeemme on antanut vastauksia – tai edes herättänyt kysymyksiä – jokaiselle, joka käsittelee näitä asioita arjessaan.

Sitran vierailijablogaukset antavat äänen eri alojen tulevaisuudentekijöille. Kirjoitukset eivät (välttämättä) kerro Sitran työstä, vaan ovat kirjoittajiensa ajatuksia ajankohtaisista asioista. Tämän blogauksen kirjoittanut Marikka Sand työskentelee Fluxio Isännöinti Oy:n projektipäällikkönä.