Sivuvirtaa – Kierrätyksellä materiaalitehokkuutta

Yksilötasolla kierrätys mielletään toiminnaksi, jossa pullot palautetaan kauppaan ja lehdet, pahvit, metallit ja lasit viedään keräyspisteeseen. Hyvin harvoin tulee ajatelleeksi, mitä kaikkea tapahtuu sille materiaalille, joka on viety kierrätykseen. Lasiset pullot esimerkiksi palautuvat takaisin käyttöön, muovit hyödynnetään energiana, paperi ja pahvi päätyvät uudelleen paperiksi ja pahviksi. Metallit palautuvat hyvin usein teräksen raaka-aineeksi ja lopulta kenties postilaatikoksi, polkupyörän rungoksi tai rakennuksen kattopelliksi.

Terästehtaan ja Ruukin näkökulmasta katsottuna kierrätys on paljon laajempi käsite, joka ei suinkaan ole vain talouksien kierrättämän metallin uudelleen käyttöä. Kierrätys voidaan terästeollisuudessa jaotella kolmeen tapaan: kierrätys ulkopuolelta tehtaalle, tehtaan sisäisesti tai tehtaalta ulkopuolelle. Kierrätysterästen hankinta on hyvä esimerkki ulkopuolelta tehtaan sisälle tapahtuvasta kierrätyksestä. Kun Ruukki myy Mineraalituotteita maa- ja tienrakennukseen, maatalouteen kalkitukseen tai vaikkapa sementin raaka-aineeksi, on kyseessä tehtaan sisältä ulkopuolisille asiakkaille tapahtuvasta kierrätyksestä.

Suurimmat materiaalimäärät kuitenkin liikkuvat tehtaan sisäisessä kierrätyksessä, kun luonnon raaka-aineita korvataan kierrätettävillä materiaaleilla rauta- ja terästuotannossa. Vuosittain satoja tuhansia tonneja raaka-aineita korvautuu tehokkaan sisäisen kierrätyksen ansiosta. Nämä kierrätysraaka-aineet valmistetaan useissa eri prosessin vaiheissa: puhdistamalla koksikaasua, käsittelemällä masuunin ja sulaton kuonia sekä palauttamalla terästuotannon ylijäämäpalat takaisin tuotantoon.

Kierrätyksellä on monia positiivisia ”sivuvaikutuksia”, joita ei usein tule ajatelleeksi. Voidaan puhua pitkälle viedystä materiaalitehokkuudesta, jossa kaikesta kierrätettäväksi kelpaavasta pyritään ottamaan kaikki potentiaali hyötykäyttöön. Kyse voi olla esimerkiksi raaka-ainehyödystä tai energiahyödystä. Kierrätysraaka-aineiden käyttö vähentää usein kaukaakin tuotavien luonnon raaka-aineiden käyttöä ja tällöin saadaan pienennettyä pitkän raaka-aineiden hankintaketjun aiheuttamia kuormituksia. Samalla saadaan osa tähän hankintaan tarvittavasta työpanoksesta pidettyä Suomessa. Kierrätysraaka-aineiden vaikutus voi usein olla monitahoinen, koska yhdellä materiaalilla voidaan vaikuttaa usean eri raaka-aineen käyttötarpeeseen.

Jo pelkästään luonnonsuojelun näkökulmasta luvut ovat isoja. Esimerkiksi Ruukin mineraalituotteiden käytöllä maa- ja tienrakennuksessa vältetään vuosittain 200 000 –  300 000 tonnia luonnon kivieineksien käyttöä. Kuljetussuoritteena tämä on keskimäärin yli 6 000 rekkakuormaa vuodessa.  Kierrätysteräksen käytöllä vältetään vuosittain 600 000 tonnia globaaleja hiilidioksipäästöjä.

Kierrätys on Ruukissa mittavaa toimintaa, jolla saadaan aikaan merkittäviä hyötyjä, sekä ympäristön että yrityksen ja kansantalouden vinkkelistä katsottuna. Kyse on materiaalitehokkuudesta, josta on tullut luontainen osa teollista toimintaa.