SmartClean – Mistä puhumme, kun puhumme älykkäistä kaupungeista?

Pohjois-Amerikan kaupungeissa ilmastonmuutoksesta puhutaan osana taloudellista todellisuutta. Sen vaikutukset näkyvät kaupungeissa elinkeinojen katoamisena, ympäristökatastrofeina ja ilmastopakolaisuutena, mutta myös mahdollisuutena profiloitua edelläkävijöiksi, satsata ympäristöystävälliseen teknologiaan ja aivan uusiin liiketoimintamalleihin. Uhan kanssa ei vain eletä, vaan siitä myös hyödytään.

2000- luvun alussa Vancouverin alueen ilmasto oli lämmennyt niin, että alueelle aiemmin tuntematon vuoristomäntykovakuoriainen valtasi alueen metsät tuhoten 18 miljoonaa hehtaaria puustoa ja 710 miljoona kuutiota puutavaraa. Kymmenessä vuodessa (2001–2011) kaikkiaan 70 sahaa ja 36.000 työpaikkaa oli menetetty. Kuolevat metsät vaikuttavat niin alueen talouteen (metsäteollisuuden osuus British Columbian bkt:sta on 8 %) kuin asukkaiden käsitykseen elinympäristönsä äärimmäisestä haavoittuvuudesta.

Alueelle säädettiin tiukat ympäristölait, ja Vancouverin kaupunki asetti tavoitteekseen olla ympäristöystävällisin kaupunki maailmassa. Kaupungin Green city action plan yhdistää ympäristötietoisuuden taloudelliseen edelläkävijyyteen. Tiukka ympäristölainsäädäntö nähdään siellä kilpailukykytekijänä, koska se pakottaa alueen yritykset sopeutumaan ilmastonmuutokseen ennen muuta maailmaa ja kilpailemaan edelläkävijöinä markkinoilla, jotka tulevat kasvamaan koko maailmassa.

Viimeisin älykästä kaupunkia kuvaava globaali trendi-ilmaus on resilient city. Sen voi kääntää joustavaksi tai sinnikkääksi, mutta kuvaavin käännös on mielestäni ”yhteisön kyky toipua muutostilanteessa”. Kun älykkäät kaupungit (smart cities) ovat resurssitehokkaita, ottavat asukkaansa päätöksentekoon ja suunnitteluun mukaan, kunnioittavat ympäristöään ja toimivat organisaatioina tehokkaasti ja viisaasti, niin muutostilanteeseen kyvykkäästi suhtautuvat resilientit kaupungit kykenevät lisäksi näkemään kriiseissä mahdollisuuden ja löytämään niistä itselleen uuden suunnan.

Joskus kaupunkia koskeva muutos tapahtuu aivan sattumalta. Vuonna 1971 Seattlessä Boeing oli menettänyt suuren osan tilauksistaan ja 60 % yrityksen työntekijöistä irtisanottiin. Kaupungin lamaa kuvasi ytimekkäästi kahden liikemiehen lentoaseman lähelle sijoittama mainoskyltti, jossa luki: ”Viimeinen, joka poistuu Seattlesta, sammuttakoon valot”. Sitten vuonna 1978 Bill Gates muutti Microsoftin pääkonttorin New Mexicosta Seattleen, ja muutama vuosi myöhemmin yhtiö oli maailman kannattavin. Microsoftin menestys toi mukanaan uusia miljonäärejä, jotka sijoittivat edelleen uusiin yhtiöihin ja osaavaan työvoimaan alueella. Pian Starbucksin ja varsinkin Amazonin kaltaiset uudet globaalit yhtiöt kasvoivat valtavalla vauhdilla.

Seattlen talous on yksi Yhdysvaltain nopeimmin kasvavista. Sinne muutetaan nykyään myös pakoon Kalifornian kuivuutta. Kaupungissa korostetaan kauniin ympäristön, luonnossa liikkumisen ja terveellisen elämäntavan merkitystä ja halutaan huolehtia niistä myös kilpailukykyvaltteina. Seattlen energiasta 85 % tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla, kaupunki satsaa voimakkaasti cleantech-sektoriin ja ylläpitää muun muassa tietokantaa vihreistä työpaikoista.

Suomikin elää parhaillaan isossa muutoksessa. Haluamme muun muassa cleanctechin edelläkävijäksi. Mutta maailman huipulle on tunkua. Tarvitsemmekin nyt Suomeen samanlaista ennakkoluulotonta näkemyksellisyyttä, jollaista Pohjois-Amerikan edelläkävijäkaupungit ovat osoittaneet.