Strategia pinteessä

Aikamme ei ole suosiollinen strategisuudelle. Kun ongelmat ovat monimutkaisia ja jo sylissä, tuntuu operatiivinen toiminta houkuttelevammalta, kirjoittaa Katri Vataja Sitran tutkimustiimin Viikon varrelta -blogissa.

Strategisuus nousi päivän politiikkaan keväällä, kun keskustelu hallitusohjelmasta käynnistyi. Ideana oli ytimekäs, aiempaa linjaavampi ohjelma, jonka tavoitteita toimintasuunnitelma konkretisoi. Uudistus sai kannatusta laajalla rintamalla. Mutta mitä tapahtui kuin poliittiset sisällöt selkiytyivät? Joutuiko strategia jälleen sijaiskärsijän asemaan?

Strateginen johtaminen on ollut kenties maailman suosituin johtamisoppi. Se on mahdollistanut laajojen joukkojen johtamisen tavoitteellisella ja tuloksellisella tavalla, enkä viittaa nyt vain sodankäyntiin. Samalla se on kuitenkin tarjonnut areenan vallankäytölle ja eduntavoittelulle. Strategia on juuri niin hyödyllinen kuin millaisena johtamisen välineenä sitä käytetään. Strategian merkitystä voi tarkastella siihen liittyviä dilemmoina.

Yhteistä suuntaa vai byrokratiaa?

Strategia koetaan usein luotaantyöntäväksi ja epäkiinnostavaksi, vaikka sen primäärinä tehtävänä on tuottaa yhteisölle innostavalla tavalla yhteistä suuntaa. Strategian merkitys syntyy siitä, että se puhuttelee ihmisiä. Hyvä strategia onnistuu sekä sisällöllään että toiminnallisuudellaan luomaan yhteistä päämäärää ja identiteettiä. Se yhdistää eri osat kokonaisuudeksi.

Jos strateginen puhe on kuivakkaa, vierasta ja sen koetaan olevan irti arjesta, se luonnollisesti rajaa keskusteluun osallistujia. Vanhoja käsitteitä onkin alettu korvata tuoreemmilla. Kunnissa ja seurakunnissa puhutaan jo mieluummin onnistumissuunnitelmista kuin strategiasta. Innostavat strategiset puheenvuorot ovat kuitenkin vähissä, vaikka keinoja ihmiskeskeisen strategiatyöhön edistämiseksi olisi olemassa.  Ei kai strategian enää tarvitse olla vaikeaselkoinen ollakseen uskottava? Voisiko se herättää tunteita – jopa intohimoa­, parveilua ja kuhinaa? Strategian keskiössä olevan vision tulisi olla kompassi, joka näyttää pitkäntähtäimen suuntaa. Sitran visiossa Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Se on kuvaus tulevaisuudesta, jonka vuoksi Sitrassa teemme töitä. Kestävällä hyvinvoinnilla tarkoitamme hyvän elämän tavoittelua maapallon kantokyvyn mahdollistamissa rajoissa. Reittejä vision edistämiseksi on lukuisia ja strategian tehtävänä on täsmentää vastauksia miten-kysymyksiin. Strategiatyö tarkoittaa myös lukuisia poisvalintoja. Usein kaikkein vaikeinta onkin rajata jotain ulkopuolelle.

Strategian on pysyttävä maailman mukana

Toinen strategian dilemma liittyy suunnittelun mielekkyyteen turbulentissa, kompleksissa toimintaympäristössä. Strateginen suunnittelu disipliininä on vaikeuksissa, kun suunnitelmat eivät enää kestä aikaa entiseen tapaan. Ennakoimattomat ideat voivat hetkessä mullistaa markkinat ja kyseenalaistaa ylhäältä alas johdetut viisivuotissuunnitelmat. Strategista ajattelua ei kuitenkaan tule haudata suunnittelun mukana.

Myös Sitrassa strategiaprosessin on reagoitava edellä kuvattuihin haasteisiin. Avoin ja jatkuva strategiaprosessimme sisältää lupauksen, että strategisia tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi voidaan haastaa, päivittää ja täsmentää sitä mukaa, kun ymmärryksemme niiden toimivuudesta ja toimintaympäristössä lisääntyvät. Oppiminen edellyttää kokeiluja parhaiden ratkaisujen löytämiseksi ja tietoa toimintamme vaikuttavuudesta.

Strategia kuvaa organisaation perspektiivin ja asemoi sitä suhteessa toimintaympäristöön. Sitrassa pyrimme katsomaan maailmaa tulevaisuusorientoituneesti ja hakemaan ratkaisuja erityisesti systeemisiin ongelmiin, jotka muodostuvat useiden megatrendien yhteisvaikutuksesta. Jatkuva ennakointi muodostaa siten tärkeän tietopohjan strategisille valinnoille.

Strategia on muutosteoria siitä, kuinka toiminta ja resurssit optimaalisella tavalla edistävät tavoiteltavaa tulevaisuutta. Sitrassa kolme teema-aluetta ovat strategiakaudeksi valitsemamme, visiomme toteutumisen kannalta tärkeimmät toiminta-alueemme. Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta, Uusi työelämä ja kestävä talous sekä muutosprosessissa olevan Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet -teema-alueiden tahtotilat muodostavat strategiset tavoitteet, joita toteuttamalla uskomme parhaiten saavuttavamme visiomme.

Aikansa vanki vai uudistumiskykyinen?

Tutkimuksellinen kiinnostus strategiaan on viime vuosina lisääntynyt käytäntöjen näkökulmasta. Kun strategia tarkastellaan käytäntönä, jäsennetään sitä ennen kaikkea ihmisten tekemisenä – ei jonain, mitä organisaatiot säilyttävät vitriineissään. Strateginen johtaminen on tarpeen määritellä uudelleen osana nykyisten ja tulevien organisaatioiden johtamista ja kulttuuria. Strategisen ajattelun tarve ei katoa, vaikka näkemykset johtajuudesta, strategian sisällöistä ja prosesseista muuttuvat ajassa. Jo nyt uudenlaista kulttuuria edustavissa organisaatioissa strategia ymmärretään orgaanisena prosessina.

Viikon varrelta -kirjoitukset vetävät yhteen ajankohtaiset puheenaiheet Sitran strategia- ja tutkimustiimissä. Viikon varrella kirjoitukset löytyvät kootusti täältä.