sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Data vaikuttaa kaikkeen, olipa kyse sitten maatilojen toiminnasta, isoista teollisuusyrityksistä tai meidän tavallisten ihmisten arkisista askareista.
Datan merkitys taloutta ja yhteiskuntia muuttavana voimana tulee vahvistumaan lähivuosina. Suomessa on hyvät mahdollisuudet synnyttää datatalouden menestystarinoita, sillä vahvuuksiamme ovat yhteistyökykyinen ja luottamukseen perustuva tietoyhteiskunta, korkea osaamistaso sekä kansallinen tahtotila menestyä datataloudessa. Jotta vahvuudet voivat tuottaa hyötyjä, tulee yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä tiivistää entisestään sekä satsata yli sektorien ulottuvaan johtamiseen.
Synkät talouden kasvunäkymät kannustavat etsimään uusia kasvun lähteitä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heikentänyt Suomen ja Euroopan talouden näkymiä lisäämällä epävarmuutta, kiihdyttämällä inflaatiota ja nostamalla raaka-aineiden, ruoan ja energian hintoja. Myös koronapandemian pitkittyminen hiertää yhä maailmantaloutta. Monet yritykset myös pohtivat, mistä kaivattua kasvua saadaan, kun Venäjän markkina on menetetty. Uusille menestystarinoille on nyt kipeä tarve.
Samaan aikaan Euroopan unionin kunnianhimoisena tavoitteena on nousta datatalousmahdiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan rinnalle. Euroopassa vyörytetäänkin juuri nyt merkittäviä lakialoitteita ja rahoitusohjelmia tavoitteen saavuttamiseksi.
Valtteina datan hyödyntäminen terveydenhuollossa, teollisuudessa ja vihreän siirtymän vauhdittamisessa
Datatalous luo laajasti mahdollisuuksia eri toimialoille sekä työkaluja kriiseistä selviämiseen. Nyt on tärkeää keskittää työtä erityisesti sellaisille aloille, joilla datatalouden hyödyt ovat jo ilmeisiä ja saavutettavissa. Näitä ovat esimerkiksi vihreän siirtymän edistäminen sekä terveysdatan ja teollisen datan parempi hyödyntäminen. Nyt erityisesti näiden sektoreiden toimijoiden on uskallettava ja pystyttävä jakamaan dataansa pysyäkseen kehityksessä mukana ja luodakseen uudenlaista liiketoimintaa. Jos tähän pystymme, otamme harppauksen eteenpäin ja saamme tarvitsemiamme esikuvia kehitystyölle.
Suomalaisessa terveydenhoitojärjestelmässä kertyy dataa, jonka avulla voidaan ohjata hoitojärjestelmiä entistä paremmin sekä synnyttää kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatioita. Datan avulla toimenpiteitä voidaan kohdentaa sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä uusien ja vaikuttavampien hoitojen kehittämiseen. Parhaimmillaan tämä voi lisätä suomalaisten elinvuosia ja hyvinvointia merkittävästi.
Edelläkävijäyritykset innovoivat, kasvavat ja saavuttavat etua markkinoilla jo nyt datasta jalostettua tietoa hyödyntämällä. Nyt dataa pitäisi pystyä myös jakamaan eri toimijoiden kesken, jotta vihreän siirtymän edellyttämät uudet kiertotalouden mukaiset liiketoimintamallit olisivat mahdollisia. Esimerkiksi kuljetusketjujen tehostaminen dataa hyödyntämällä eri logistiikkaketjun vaiheissa vähentäisi sekä kustannuksia että päästöjä ja veisi kohti hiilineutraaliustavoitteita.
Datatalouden tiekartta luo yhteisen suunnan datatalouden kehitykselle
Käsillä olevien hyötyjen saaminen vaatii kuitenkin määrätietoista julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä, jos haluamme luoda innovaatioita emmekä tyytyä seurailemaan muita maita datatalouden kehityksessä. Haasteina Suomessa ovat esimerkiksi vielä melko suppea ymmärrys datataloudesta ja sen mahdollisuuksista, koetut esteet datan jakamiselle, osaamisvaje ja vaikeus irrottautua aiemmista toimintamalleista. Näitä haasteita ei yksikään toimija pysty yksin ratkomaan.
Käsillä olevien hyötyjen saaminen vaatii kuitenkin määrätietoista julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä, jos haluamme luoda innovaatioita emmekä tyytyä seurailemaan muita maita datatalouden kehityksessä.
Ratkaisujen synnyttämiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä. Ratkaisuiksi on jo nyt tunnistettu esimerkiksi parhaiden edelläkävijäratkaisujen kerääminen ja jakaminen sekä työkalujen kehittäminen osaamisen kasvattamiseen. Lisäksi tulisi varmistaa, että dataa on saatavilla innovaatioiden raaka-aineeksi. Datan jakamiseen tarvitaan infrastruktuuri ja lainsäädännön tulee tukea datan hyödyntämistä laajasti.
On myös tärkeää varmistaa, että tulevaisuuden datavetoisen yhteiskunnan pelisäännöt ovat kaikille reilut eivätkä datan hyödyntämisen mahdollisuudet jää enää vain harvojen suurten toimijoiden etuoikeudeksi. Myös käyttäjien valtaa hallita ja hyötyä omista tiedoistaan esimerkiksi parempina palveluina, tulisi vahvistaa.
Jotta tässä voitaisiin onnistua, Sitran koordinoima kansallinen datatalouden tiekartta on tuonut laajan toimijaverkoston yhteen rakentamaan yhteistä muutosta. Datatalouden tahtotilaa voikin pitää laajan toimijajoukon manifestina Suomen uudistumisen puolesta. Se kertoo yhteisestä muutoshalusta ja osoittaa muutostarpeet. Työ toimii lähtölaukauksena keväällä 2023 julkaistavalle datatalouden tiekartalle.
Tahtotilatyöhön on osallistunut Sitran kutsusta ylintä johtoa ja asiantuntijoita datatalouden kehityksen kannalta keskeisistä organisaatioista niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta. Työ on jo tässä vaiheessa osoittanut, että Suomen vahvuus on juuri yhteistyössä.
