”Tämä päivä on todella paljon valoisampi kuin eilinen” 

Sitra julkaisi Tulevaisuusbarometrin tulokset kansainvälisenä Tulevaisuuspäivänä 1.3. Tulevaisuusbarometrin julkaisutilaisuudessa tuloksista olivat keskustelemassa asiantuntijavieraina kirjoittaja, toimittaja  Maryan Abdulkarim, toimittaja  Heikki Aittokoski  (HS), apulaisprofessori  Venla Bernelius  (Helsingin yliopisto) ja digi- ja koulutusasioiden päällikkö  Joonas Mikkilä  (Suomen Yrittäjät). Voit katsoa tilaisuuden tallenteena.

Barometrin mukaan suomalaiset suhtautuvat tulevaisuuteen positiivisesti: suomalaisista 88 prosenttia on kiinnostunut tulevaisuudesta, 83 prosenttia uskoo, että siihen voi vaikuttaa ja 63 prosenttia uskoo tietävänsä keinot, miten vaikuttaa. Kun suomalaisilta kysyttiin Tulevaisuusbarometrissa, miten näkevät tulevaisuuden, suurin osa vastasi, että välillä pelottaa ja välillä innostaa (52 prosenttia vastasi ”Välillä pelottaa, välillä odotan innolla”, 23 prosenttia vastasi ”Odotan innolla, näen siellä paljon mahdollisuuksia”, 13 prosenttia vastasi ”Pelottaa, näen siellä paljon uhkakuvia” ja 8 prosenttia vastasi ”Ei kiinnosta, elän tätä päivää”). Myös keskustelijoistamme Bernelius ja Mikkilä ilmoittivat kuuluvansa tähän suomalaisten enemmistöön, jota välillä pelottaa ja välillä innostaa. 

Abdulkarim sen sijaan kertoi suhtautuvansa tulevaisuuteen innolla: ”Mun optimismi liittyy siihen, että kun katsoo historiaa ja sitä, miten me ollaan tultu tähän pisteeseen, niin naisena, mustana ihmisenä ja suomalaisena, näen että tämä päivä on todella paljon valoisampi kuin eilinen ja uskon, että me pystytään ylläpitämään tätä kehitystä.” Aittokoski taas kertoi suhtautuvansa tulevaisuuteen 80 prosenttisesti innolla ja 20 prosenttisesti kokevansa, että on suuria uhkakuvia: ”Toisaalta olen hyvin tympääntynyt uhkakuvien maalailuun, joka on nykyään suosittua”.

Solidaarisuutta ja edistysuskoa

Entä mikä Tulevaisuusbarometrin tuloksissa kiinnitti asiantuntijavieraiden huomion? Bernelius sanoi, että suomalaisten toisiaan kohtaan tuntema solidaarisuus on osoittautunut monissa kansainvälisissä tutkimuksissa suorastaan uniikiksi. ”Meillä todella kannetaan huolta toisista. Tulevaisuusbarometrissa tämä näkyi niin, että parhaiten taloudellisesti toimeentulevat kokivat yhtä lailla huolta heikosti toimeentulevien tilanteesta.” Bernelius jatkoi, että toisaalta tähän havaintoon liittyi hänen suurin järkytyksensä Tulevaisuusbarometrin tulosten osalta: kokemus omasta toimeentulosta erotteli jyrkästi sen, miten optimistisesti omiin vaikutusmahdollisuuksiin ja tulevaisuuteen suhtaudutaan.

Mikkilän keskeisin havainto tuloksista oli, että edistysusko elää suomalaisissa vahvana. Mikkilä on tästä hyvillään, sillä hän korosti, että edistysusko on keskeinen voima, joka on on vienyt länsimaisia yhteiskuntia eteenpäin valistuksen ajasta lähtien, kun yhteiskuntia lähdettiin kehittämään tieteellisen maailmankuvan pohjalta.

Abdulkarim oli yllättynyt siitä, että miehet odottavat tulevaisuutta innokkaammin kuin naiset. Miehistä 29 prosenttia vastasi odottavansa tulevaisuutta innolla ja näkevänsä paljon mahdollisuuksia. Naisista samalla tavoin kysymykseen vastasi 17 prosenttia. ”Minua yllättää, että Me too -liikkeen jälkeisessä ajassa ja laajan kansainvälisen keskustelun jälkeen miehet ovat silti positiivisempia tulevaisuuden suhteen”. 

Aittokosken mukaan vaikuttaa siltä, että suomalaisilla on realistinen suhtautuminen tulevaisuuteen. Journalistina hän kuitenkin ihmetteli, että kun kyselyn vastaajilta kysyttiin, kenellä on kiinnostavaa sanottavaa tulevaisuudesta, niin media ja toimittajat eivät nousseet tuloksissa korkealle. Suomalaisten mukaan tutkijoilla, asiantuntijoilla, puolueilla ja poliitikoilla on kaikkein kiinnostavinta sanottavaa tulevaisuudesta.