Tampereella vanhusneuvosto on entistäkin parempi

Suuressa osassa Suomen kuntia on vanhusneuvosto toiminut jo pitkään. Vanhusneuvostojen asema kunnallisessa päätöksenteossa kuitenkin vakiintuu vuoden 2014 alusta, kun ne tulevat vanhuspalvelulain myötä lakisääteiseksi. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry ja Sitra järjestävät ensi vuoden aikana valtakunnallisen koulutuskiertueen, jossa kerätään näkemyksiä ja kokemuksia vanhusneuvostotyön kehittämiseksi.

Tampereen vanhusneuvosto osallistui tänä vuonna vanhuspalvelulain pilotointiin. Tampereella ja Lappeenrannassa kokeiltiin erilaisia vanhusneuvoston vaikuttavuutta ja osallistavuutta lisääviä toimintatapoja, joiden perusteella sitten laadittiin kansalliseen käyttöön toimintamalli ja raportti.

Vanhuspalvelulaki edellyttää, että vanhusneuvosto on mukana vaikuttamassa ikäihmisten asioihin kunnan kaikilla toimialoilla jo suunnitteluvaiheessa. Vanhusneuvoston vaikutusvallan lisääminen kaupungin päätöksenteossa onkin ollut yksi kehittämistyön painopiste Tampereella. Vanhusneuvostoa ei ole käytetty ikäihmisten asiantuntijana niin paljon ja niin laajasti kuin olisi hyvä ja laki vaatii.

Vaikuttamistyön edellytyksiä on Tampereella parantanut uusi innovaatio, vanhusneuvoston laatujaosto eli työvaliokunta. Laatujaostolla on riittänyt valmistelutyötä ja ”nopean reagoinnin” työtä vuoden jokaiselle viikolle.

Toinen parannus on oma esittelijäsihteeri kaupungin organisaatiossa. Esittelijäsihteeri seuraa kaupungin jokaisen toimialan ikäihmisiin liittyviä asioita, valmistelee, esittelee ja vie eteenpäin vanhusneuvoston kokouksessa käsiteltyjä asioita.

Kehittämistyön toinen painopiste on ollut osallisuus. Osallisuudesta ei ole laissa omaa kohtaa, mutta osallisuuden periaate läpäisee koko lain. Siksi vanhusneuvostojenkin on kehitettävä osallistumis- ja palautteenkuulemistapoja, jotta vanhusneuvosto voisi sanoa aidosti edustavansa kuntansa ikäihmisiä.

Ensimmäinen tehtävä Tampereella on ollut vanhusneuvoston tunnettavuuden lisääminen. Jolleivat kunnan ikäihmiset ja heidän omaisensa ole ikinä kuulleetkaan vanhusneuvostosta, eivät he osaa tarvittaessa olla vanhusneuvostoon yhteydessä.

Tampereella onkin pilotoinnin aikana tiivistetty yhteistyötä kaupungin viestinnän kanssa ja keskitytty vanhusneuvoston verkkosivujen kehittämiseen. Lisäksi painettiin esite, joka on vanhusneuvoston laatujaoston tekemällä vanhusneuvoston esittelykiertueella mennyt kuin kuumille kiville.

Puolessatoista vuodessa – josta ensimmäinen puoli vuotta meni tärkeään nykytilanteen analysointiin – ei tule täydellisesti osallistavaa ja vaikuttavaa vanhusneuvostoa, mutta hyvään alkuun on päästy. Tampereella on kehittämistyön jälkeen vanhusneuvosto, joka tunnetaan aiempaa paremmin niin kuntalaisten kuin kunnan henkilökunnankin keskuudessa, ja joka pystyy siksi vaikuttamaan aiempaa tehokkaammin ikäihmisten asioissa.

Kehittämistarpeita on kuitenkin yhä, ja vanhusneuvoston jäsenet haluavat jatkaa tätä tärkeää työtä, mikäli siihen annetaan kaupungin puolelta mahdollisuuksia. Osallistaminen vaatii voimavaroja Tampereen kaltaisessa isossa kaupungissa, jossa ikäihmisiä on paljon – ja jotka kaikki eivät toimi aktiivisesti eläkeläisten järjestöissä.