Tankataanko Jyväskylässä biojätteestä valmistettua polttoainetta jo ensi vuonna?

Biokaasusta on puhuttu jo vuosia tulevaisuuden kotimaisena polttoaineena sähkön ja lämmön tuotantoon sekä liikennepolttoaineeksi korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Vasta viime vuosina on Suomeen alkanut nousta biokaasulaitoksia kotimaista polttoainetta tuottamaan. Tämä on tervetullutta kehitystä erityisesti kaasuverkon ulkopuolella, jossa esim. biokaasuautojen tankkauspisteitä on harvassa.

Kaasun liikennekäytön yleistymistä on vaivannut pahasti ns. muna-kana -syndrooma. Ei tule kaasuautoja, kun ei ole tankkauspisteitä, ja toisaalta ei tule tankkauspisteitä, kun ei ole kaasun käyttäjiä. Jonkun täytyy kuitenkin ottaa se ensimmäinen askel seutukunnalla, jotta asiaa saadaan vietyä tehokkaasti eteenpäin. Merkittävä asia on, että useimmat viime vuosien biokaasulaitoshankkeet ovat syntyneet julkisten jäteyhtiöiden ylläpitämien jätekeskusten yhteyteen tai niiden välittömään läheisyyteen, tai ne saavat merkittävän osan raaka-aineestaan kuntien vastuulla olevista biojätteistä ja puhdistamolietteistä.

Mustankorkeallakin on asiasta puhuttu jo muutaman vuoden ajan, sillä jätekeskus olisi oiva paikka biokaasulaitokselle. Vuodesta 1998 lähtien käytössä ollut kompostointilaitos on jäämässä pieneksi eikä sen laajentaminen kannata. Se ei myöskään tuota vaan kuluttaa energiaa. Biokaasulaitos kompostointilaitoksen eteen ratkaisisi kapasiteettiongelman, tuottaisi energiaa ja antaisi mahdollisuuden jalostaa tuotettua biokaasua liikennepolttoaineeksi ja mädätettä edelleen lannoitteeksi ja mullan raaka-aineeksi.

Resurssiviisaaksi julistautunut Jyväskylän kaupunki on hyväksynyt hankkeen ja hankintaa ryhdytään valmistelemaan pikaisesti (ks. kaupunginhallituksen päätöksiä 15.6.2015). Mustankorkealle on suunniteltu rakennettavaksi alkuvaiheessa noin 19 000 tonnia biojätettä ja mädättämätöntä puhdistamolietettä käsittelevä laitos, jota tuottaisi vuodessa noin 15 000 MWh biokaasua. Tällä kaasumäärällä ajelisi tuhatkunta biokaasuautoa tai nelisenkymmentä biokaasubussia. Alkuvaiheessa liikennekaasun kysyntä on oletettavasti pientä, vaikka seudulla toistasataa biokaasuautoa onkin, joten puolet kaasusta on tarkoitus käyttää jätekeskuksen oman sähkön ja lämmön tuotantoon. Jatkossa, kun kaasun tankkausasemia saadaan kaupunkialueelle useampia, niin myös kaasuautojen määrä lähtee rivakkaan nousuun. Myös jäteautot on mahdollista muuttaa kaasuautoiksi tulevissa kuljetusten kilpailutuksissa.

Jo muutama tankkauspiste helpottaa biokaasuautojen käyttöä

Pari tankkauspistettä on suunniteltu rakennettavaksi myös muualle kaupunkiseudulle. Näihin pisteisiin kaasu kuljetettaisiin paineistetuissa säiliöissä. Kolmen tankkauspisteen turvin päästään hyvään alkuun kaasuautojen määrän kasvattamisessa Jyvässeudulla. Ensiarvoisen tärkeässä roolissa on myös Jyväskylän kaupunki, joka pystyy periaatteessa muutamassa vuodessa vaihtamaan käytännössä koko leasing-autoarsenaalinsa kaasukäyttöisiksi. Jo tällä muutoksella saataisiin iso osa kaasusta liikennekäyttöön. Myös alueen kuljetusyritykset ovat olleet kiinnostuneita biokaasuautoista.

Tärkeä osa koko ketjua on biokaasulaitoksen mädätteen jatkokäsittely. Mädäte voidaan joko ohjata suoraan lannoitekäyttöön tai jalostaa kompostointilaitoksessa mullan raaka-aineeksi. Jälkimmäinen vaihtoehto on realistisempi, sillä nykyisten levitysrajoitusten mukaisesti käytettynä mädätettä saataisiin kelkkoa ympäri maakuntaa, jotta riittävästi lannoitettavia peltoja löytyisi. Jo nyt Mustankorkea käyttää vuosittain 6-8 000 tonnia kompostia mullan valmistukseen ja määrää on mahdollista lisätä huomattavasti. Mustankorkea onkin keskittynyt mullan valmistukseen, joka on ainakin tällä hetkellä luontevin kompostin hyötykäyttömuoto.

Mikäli kaikki sujuu niin kuin Strömsössä, käynnistetään biokaasulaitoksen hankinta vielä tänä kesänä ja uusi laitos olisi valmiina vuoden 2016 loppuun mennessä. Silloin minunkin nykyinen etanolilla käyvä auto vaihtuu kaasukäyttöiseksi. Olenkin luvannut, että olen ensimmäisenä jonossa tankkaamassa Mustankorean kaasupisteessä, kun laitos kokonaisuudessaan valmistuu.

Mustankorkeasta voitaisiin kehittää monipuolinen jätehuollon osaamiskeskittymä

Mustankorkeasta tuli viime vuoden lopulla julkinen toimija, kun Jyväskylä osti Vapon omistamat Mustankorkean osakkeet. Tällä tulee olemaan huomattava vaikutus Mustankorkean rooliin jätehuollon toimijana Keski-Suomessa. Tulevaisuudessa Mustankorkea keskittyy pääasiassa kuntien ja kuntalaisten jätehuollon palvelutehtävien hoitamiseen. Se ei kuitenkaan estä Mustankorkean alueen kehittämistä monipuoliseksi jätehuollon osaamiskeskittymäksi. Mustankorkealla on vuokralla n. 60 ha jätehuoltotoiminnoille kaavoitettua aluetta muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta, joten jätehuoltotoimintojen keskittäminen ja kehittäminen Mustankorkealle olisi erittäin resurssiviisasta.

Alueesta voitaisiin kehittää lähivuosina ja –vuosikymmeninä monipuolinen (jäte)materiaalien käsittelyyn ja kierrätykseen erikoistunut ”ekoteollisuuspuisto” tai ”kierrätyslandia”, millä nimellä sitä haluaakin kutsua. Alueella voisivat toimia Mustankorkean lisäksi ja sen rakentamaa infraa hyödyntäen erilaisia kierrätykseen ja jäteraaka-aineiden käsittelyyn erikoistuneita yrityksiä. Paljon on vielä tehtävissä mm. tuhkien, rakennus- ja purkujätteiden, kuitujen ja kankaiden, biolannoitteiden ja muiden biotuotteiden ym. tuotteistamisessa.

Nyt vain ideoita kehiin ja suunnittelemaan. Kierrätyssektorilla on vielä paljon tehtävää, mutta kuitenkin tulee pitää mielessä toiminnan järkevyys myös taloudelliselta kannalta. Pelkällä ideologialla ei pitkälle päästä. Mutta hyvään alkuun kuitenkin.

Kirjoittaja:
Esko Martikainen, toimitusjohtaja, Mustankorkea Oy

Gaia Consulting arvioi Sitran toimeksiannosta, millaisia taloudellisia vaikutuksia biokaasulaitosinvestoinnilla ja Mustankorkean kehittämisellä ekoteollisuuspuistoksi voitaisiin saada aikaan.

Yhteensä biokaasulaitos ja kolme uutta toimintoa sisältävä ekoteollisuuspuisto toisivat Suomeen lisää vuotuista kassavirtaa noin 0.7 miljoonaa euroa. Hyötyjiä olisivat mm. kunnat ja kuluttajat sekä ekoteollisuuspuistoon sijoittuvat yritykset ja huoltopalveluiden tuottajat. Lue lisää raportista.