sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Liikkumisen muutos kiertotalouden mukaiseksi edellyttää muun muassa yksityisautoilun suurta vähentämistä. Lisäksi meidän on jaettava suunnitelmallisemmin käytössämme olevia joukkoliikenteen resursseja – kulkuneuvoja ja kuljettajia –, jotta matkoja voidaan yhdistellä. Siten resurssit on jaettu yhä suuremman joukon kesken. Logistiikalla on puolestaan merkittävä rooli kiertotalouden erilaisten toimintojen mahdollistajana: Esimerkiksi käytettyjen tuotteiden sekä materiaalien käyttäminen uudelleen edellyttää usein niiden siirtämistä. Sen pitäisi tapahtua mahdollisimman resurssitehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.
Nykyinen tapamme liikkua on kallista ja monessa mielessä tehotonta. Eurooppalainen kotitalous käyttää autoiluun keskimäärin 5800 euroa vuodessa, joka on lähes viidennes keskimääräisestä vuosipalkasta. Teemme siis töitä keskimäärin noin päivän viikossa autoilun eteen. Samalla autoilusta koituu välillisesti suuria sosiaalisia kustannuksia ympäristöhaittoihin, ajankäyttöön ja terveyteen liittyen.
”Keskimäärin teemme töitä noin päivän viikossa autoilun eteen.”
Iso mahdollisuus liikkumisen järkevöittämiseen on onneksi näköpiirissä. Kun nyt usein maksamme liikennevälineiden – pääasiassa autojen – omistamisesta, voimme siirtyä maksamaan liikkumisesta itsestään. Se on mahdollista, kun liikkuminen tuotetaan palveluina. Kun liikkumisen resursseja jaetaan, jää auton parkkipaikalla seisottamisesta maksaminen unholaan.
Käytön helppous, eurot ja digitalisaation mahdollistama data ohjaavat meidät valintoihin, jotka tuovat suuria säästöjä meille kuluttajille, mutta myös yhteiskunnalle. Samalla syntyy uutta ja uudenlaista liiketoimintaa liikkumisen ja liikenteen palveluntarjoajille.
Näkemiin, resurssitehoton omistusautoilu! Tervetuloa, resurssitehokkaat palvelut!
Kiertotalouden näkökulmasta nykyiseen liikennejärjestelmään on juurtunut paljon niin kutsuttua ”systeemistä hukkaa”. Hukkaan menevä ruoka on meille tuttua, mutta liikenteessä hukka on tehottomuutta. Se ilmenee käytännössä muun muassa seuraavasti: Suomessa auton osuus kaikista henkilökilometreistä on noin 85–87 prosentin luokkaa, mutta usein kyydissä on kerrallaan vain yksi henkilö, vaikka kyytiin mahtuisi useampi – edes osaksi matkaa. Autot myös seisovat käyttämättömänä keskimäärin 92–95 prosenttia ajasta, ja suuri osa kaupunkien arvokkaasta maa-alasta on valjastettu autoilulle. Miltä näyttäisivätkään kaupungit, joissa käytössä olevat autot olisivat liikkeessä eivätkä seisoisikaan parkkipaikoilla?
Vuonna 2015 kotimaan liikenne tuotti noin 20 prosenttia kaikista maamme kasvihuonepäästöistä. Noista liikenteen päästöistä yli puolet koitui fossiilisia polttoaineita tupruttelevista henkilöautoista. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa marraskuussa 2016 hallitus varautuu asettamaan tavoitteeksi vähentää liikenteen päästöjä noin 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
”Miltä näyttäisivät kaupungit, joissa käytössä olevat autot olisivat liikkeessä eivätkä seisoisikaan parkkipaikoilla?”
Edessä avautuva tie liikkumisen palveluihin on iso mahdollisuus myös kiertotalouden ja ympäristön näkökulmasta. Yhden arvion mukaan vuonna 2031 autoilu olisikin jo lähes täysin palvelupohjaista. Siihen tarvitaan kehittynyttä teknologiaa, joka integroi digitalisaation, automatisoinnin ja liikenteen sähköistämisen eheäksi kokonaisuudeksi. Kuitenkaan teknologia ei yksin takaa positiivisia globaaleja ympäristövaikutuksia. Meidän kaikkien on totuttava käyttämään ensisijaisesti joukkoliikennettä sekä jakamaan ajoneuvot ja kyydit toisten kanssa. Vain niin voidaan vähentää autojen määrä jopa kymmenesosaan nykyisestä. Muutos helpottuu, kun tiedostamme sen mukanaan tuomat hyödyt itsellemme ja yhteiskunnalle.
Kun logistiikka kääntyy, kehittyy kiertotalouskin
Ei pidä myöskään unohtaa käänteistä logistiikkaa kiertotalouden mahdollistajana eri sektoreilla, kuten elektroniikka-, tekstiili- ja konepajateollisuudessa. Nyt logistiikka on pitkälti viritetty palvelemaan uusien tuotteiden jakelua kuluttajille, mutta jatkossa tarvitsemme myös toiseen suuntaan hyvin pelaavaa logistiikkaa – siis käänteistä logistiikkaa: Palautamme käytettyjä tuotteita ja materiaaleja entistä enemmän korjaajille, tuottajille ja jälleenmyyjille. Se mahdollistaa muun muassa tuotteiden eliniän pidentämisen ja uudelleenkäytön – sekä näihin liittyvää uutta liiketoimintaa.
”Palautamme käytettyjä tuotteita ja materiaaleja entistä enemmän korjaajille, tuottajille ja jälleenmyyjille.”
Logistiikassa on myös siirryttävä enemmän kiertotaloutta tukeviin energiamuotoihin, kuten biokaasuun ja muihin biopolttoaineisiin. Lisäksi tarvitaan yhteistyötä kuljetusreittien ja materiaalivirtojen tehostamiseksi uudenlaisilla toimintatavoilla, kuten toimijoiden – jopa kilpailijoiden – välisellä yhteistyöllä kuljetusten yhdistelemiseksi.
Logistiikan saralla sulat puuttuvat vielä hatuistamme. Haastammekin nyt suomalaiset logistiikkatoimijat kehittämään merkittäviä kiertotalouden mukaisia ratkaisuja omalle toimialalleen.
Maailmanluokan edelläkävijäjoukkoon mahtuu uusia suunnannäyttäjiä
Liikkuminen ja logistiikka on yksi vuonna 2016 laaditun Suomen kiertotalouden tiekartan painopistealueista. Maailman ensimmäinen kansallinen tiekartta kiertotalouteen määrittelee niitä askeleita, joita tarvitaan kansantalouden systeemiseen muutokseen.
Liikkuminen ja logistiikka tunnistettiin keskeiseksi osa-alueeksi tiekartan laatimisen sidosryhmäkeskusteluissa. Teema on jäänyt monesti taka-alalle, varsinkin kiertotaloudesta puhuttaessa, mutta nyt se haluttiin mukaan, jotta sen kytkökset energiankäyttöön ja päästöihin tulisivat huomioiduksi. Sitra edistää tiekartan toimeenpanoa vuoden 2019 loppupuolelle.
Haluamme kantaa kortemme kekoon, jotta Suomi tunnetaan liikenteen palveluiden ja jakamistalouden sekä optimoidun ja puhtaan logistiikan edelläkävijänä. Ideoimme, sparraamme ja tuemme suomalaisia alan toimijoita, joita tarvitsemme nyt yhdessä kehittämään tehottomalle ja kalliille liikkumiselle aito vaihtoehto.
Henkilöliikenteen osalta kutsumme maakunnat tekemään Maakuntien liikkumisen mullistusta. Valmistelemme parhaillaan kehitysohjelmaa, johon syksyllä 2017 etsimme mukaan muutamia edelläkävijämaakuntia. Haluamme tukea maakuntia kehittämään ja ottamaan käyttöön sellaisia yhteistyö- ja toimintatapoja, jotka mahdollistavat julkisesti tuettujen kuljetusten yhdistelyn yli organisaatiorajojen. Niiden tulisi myös kytkeä uudet liikkumispalvelut osaksi joukkoliikennettä. Mitkä maakunnat ottavat suunnannäyttäjän roolin ja edelläkävijän viitan harteilleen?
Entä mistä tulevat Suomen merkittävimmät toimet logistiikan kiertotalouden edistämiseksi?
Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar osallistuu Liikenne- ja viestintäministeriön Liikennevallankumous! -tapahtumaan SuomiAreenalla perjantaina 14.7. klo 11.15 Bepop-lavalla.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.