sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Sitra tarjosi lääketieteen opiskelijoille mahdollisuuden päästä kuulemaan ja keskustelemaan käynnissä olevista terveydenhuoltoalan hankkeista. Keskustelussa painottuivat erityisesti terveysteknologian projektit sekä niiden merkitys terveydenhuollon ja lääketieteen tulevaisuudessa, kirjoittaa lääketieteen opiskelija ja Lääketieteenkandidaattiseuran jäsen Salli Antila.
Tilaisuuden puhujina Sitran puolesta toimivat Antti Kivelä ja Madis Tiik (MD, PhD) sekä Mikko Lehtovirta (LT, FIMM). Asiaa kysyttäessä vain harva paikalle saapuneista opiskelijoista oli alun perin tietoinen Sitrasta ja sen erilaisista hankkeista suomalaisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Tilaisuus alkoikin Kivelän lyhyellä mutta kattavalla Sitran esittelyllä, josta sai hyvän peruskuvan Sitran tarkoituksesta, toiminnasta ja tavoitteista.
Jokainen kuunteleva korva oli varmasti myös yhtä mieltä Kivelän lausuman Sitran nykyisen periaatteen kanssa, jonka mukaan suomalainen terveydenhuolto pitäisi haastaa kehittymään. Toimimaton systeemi johtaa ongelmiin, vaikka jokainen yksilö ja organisaatio toimisi systeemissä omalta kannaltaan oikein ja kannattavasti.
Erityisen inspiroivana ajatusten herättäjä toimi Eric Topolin video lääketieteen langattoman teknologian kehittymisestä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Videossa Topol esittelee uusimpia älypuhelimen kautta toimivia terveysteknologian keksintöjä, joiden avulla ihminen pystyy helposti saamaan aikaan reaaliaikaista dataa oman terveydentilan osa‐alueistaan. Teknologian avulla ihmiset pystyvät tulevaisuudessa ymmärtämään itseään ja omaa terveydentilaansa paremmin ja toimimaan omana lääkärinään. Tarkempien ja helppokäyttöisempien mittareiden lisäksi teknologian kehitys mahdollistaa myös yksittäisen henkilön genomin entistä tehokkaamman ja halvemman selvittämisen. Tämä voisi tulevaisuudessa helpottaa esimerkiksi sairauksien diagnosointia ja oikean hoidon löytämistä varhaisessa vaiheessa.
Madis Tiik jatkoi Topolin videon aihepiiristä esittelemällä Sitran Omahoito-hanketta, joka perustuu ajatukseen siitä, miten terveydenhuollon kaikkein suurin käyttämätön resurssi on henkilö itse. Sähköisten omahoitopalvelujen avulla pystytään tulevaisuudessa antamaan ihmisille paremmat mahdollisuudet oman terveyden huolenpitoon sekä vastaamaan väestön ikääntymisen, hoitojen kehittymisen ja kallistumisen aiheuttamiin ongelmiin. Mielenkiintoisena esimerkkinä Tiik esitteli virtuaaliklinikan konseptin eli tavan, jolla nykyisistä pirstoutuneista potilastietojärjestelmistä pystyttäisiin siirtymään toimivaan terveystiedon ekosysteemiin.
Lääketieteen tohtori Mikko Lehtovirran puheenvuoro varmasti puhutteli jokaista paikalla ollutta lääkärinalkua. Lehtovirta suuntasi kuulijoiden katseet tulevaisuuteen näyttämällä, miten perusterveydenhuolto haukkaa vuosi vuodelta aina suuremman osan kustannuksista ja miten tällä hetkellä hoito kohdistuu lähinnä jäävuoren huippuun, pieneen määrään ihmisiä, jotka tuottavat yhä suuremman osan hoitokustannuksista. Näin ollen meidän tulisikin tulevaisuudessa panostaa varhaisemman vaiheen ehkäisevään hoitoon, jossa teknologia tulee näyttelemään suurta osaa. Lehtovirta halusi erityisesti tuoda esille sen, miten teknologia tulee mullistamaan lääkäripalvelut ja kuinka jokaisen lääkärin tulisi olla tietoinen näistä muutoksista.
Opiskelijoiden kysymykset käsittelivät pitkälti terveydenhuollon kehittämispotentiaalia sekä terveysteknologioiden vaikutusta lääkärin ammatinkuvaan. Vaikka teknologian kehittymisen myötä lääkärin ammatinkuva tulee muuttumaan, Lehtovirta korosti, että myös perinteisillä lääkäripalveluilla tulee tulevaisuudessakin olemaan kysyntää. Uusimpien tutkimusten mukaan suurin osa potilaista valitsee edelleen robotin sijaan lääkärin vaikka robotti yltäisi parhaimmillaan jopa luotettavampaan diagnostiikkaan kuin lääkäri.
Keskustelussa esille nousivat myös tietyt ryhmät kuten muistisairaat sekä matalan tulotason taloudet, joille uusimpien teknologioiden hankinta ja käyttö saattaa osoittautua haastavaksi. Monta ongelmaa on siis vielä ratkaistavana, teknologiaa kehitettävä ja ihmisten asennetta muutettava, jotta saataisiin kokonaisvaltainen, toimiva ja kaikille tarjolla oleva terveydenhuollon systeemi aikaiseksi.
Opiskelijoiden kasvanut kiinnostus terveydenhuollon kehitysprojekteihin on tiedostettu niin Sitrassa kuin myös opiskelijoiden keskuudessa. Tästä esimerkkinä toimii opiskelijavoimalla perustettu poikkitieteellinen BMI-projekti, jota opiskelijoilla oli mahdollista esitellä sitralaisille. Projektin tarkoituksena on saattaa teekkarit ja lääketieteen opiskelijat sekä yritykset yhteen ratkomaan ongelmia, joita yritykset kohtaavat terveysalan ja tietotekniikan rajapinnassa.
Kaiken kaikkiaan Sitran vierailu oli todella onnistunut kokonaisuus. Puheet olivat mielenkiintoisia ja saivat opiskelijat ajattelemaan sekä terveydenhuollon nykytilannetta että tulevaisuutta. Kaikki paikalla olleet ovat nyt varmasti valveutuneempia terveysteknologian nopeasta kehittymisestä ja mahdollisesta vaikutuksista lääkärin ammatinkuvaan.
Itse ainakin inspiroiduin aiheesta ja tutustuin tarkemmin sekä Suomessa että ulkomailla parhaillaan käynnissä oleviin terveysteknologian startup-hankkeisiin, liityin Health Tuesdayn Facebook-ryhmään ja hankin Eric Topolin ”The Creative Destruction of Medicine” ‐kirjan. Suosittelen näitä lämpimästi kaikille!