sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Kyllä helpotti, kun laajan asiantuntijajoukon usean vuoden valmistelutyö kantaa hedelmää. Eduskunnassa juuri hyväksytty laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (HE 159/2017) selkeyttää toimintaympäristöä ja vauhdittaa tutkimusta ja innovaatioita.
Lain myötä yhä useammat suomalaiset tutkijat pääsevät toivottavasti aiempaa helpommin jatkamaan maailmanluokan työtään, kun pahimmillaan usean vuoden kestänyt tutkimuslupaprosessi nopeutuu keskitetyn lupaviranomaisen ansiosta.
Toivon, että uudistuva toimintaympäristö ja selkeät pelisäännöt houkuttelevat Suomeen yrityksiä, jotka tekevät pohjoismaisen arvoperustan kestävää tutkimusta. Erityisesti haluan nähdä yhä useampia suomalaisyrityksiä kehittämässä datasta palveluita, tekemässä analyysejä tiedolla johtamisen tueksi tai luomassa sovelluksia arkemme avuksi.
Lainvalmistelutyö on kestänyt lähes neljä vuotta. Välillä usko uudistuksen läpimenoon on ollut koetuksella ja monet eri toimijat ovat rakentaneet vaihtoehtoisia strategioita. Omia kuoppia on kaivettu syviksi ja asemia varmisteltu. Nyt on aika kavuta kuopasta maan pinnalle ja katsoa, miltä maailma ympärillä näyttää. Miten pienenä maana pystymme varmistamaan tutkimuksen ja tuotekehityksen jatkuvuuden ja säilyttämään samalla kansalaisten luottamuksen?
Yritykset mukaan kehittämään toimintaympäristöä.
Toivon, että virkamiehet eivät tyydy taputtelemaan toisiaan olalle ja kirjaamaan poikkihallinnollisiin strategioihin uusia toimenpide-ehdotuksia, vaan lähtevät rohkeasti osallistamaan yrityksiä uuden toimintaympäristön kehittämiseen ja luomaan kestäviä käytänteitä, jotta lainsäädännön tulkintaerimielisyydet vältetään.
Uusi laki on lähes puolitoista vuotta kestäneen eduskuntakäsittelyn aikana täsmentynyt paljon ja teknologisen kehityksen uhkiin on pyritty varautumaan. On hienoa, että päättäjät uskalsivat uudistaa arkaluontoisten tietojen käytön regulaatiota sen sijaan, että olisi jatkettu entiseen malliin.
Täydellisyyden tavoittelu tappaa kehityksen. Taannoin Helsingissä pidetyssä tekoälyn ihmisoikeusvaikutuksia käsitelleessä konferenssissa eräs puhujista nosti esille eurooppalaisten lainsäätäjien illuusion siitä, että kaiken tulee olla kirjattuna lakiin, kaikkeen on varauduttava, ja sitten vielä luotetaan siihen, että ihmiset lukevat mitä lakiin on kirjoitettu ja toimivat sen mukaan.
Digitaalinen maailma ei pysähdy säätelyyn, ja siksi on pohdittava, mihin kohtiin tarvitaan ehdottomasti viranomaistoimintaa ja mitkä kohdat tulisi jättää kansalaisten omaan harkintaan tai yritysten ratkaistavaksi. Viranomaisten on kyettävä viestimään selkeästi, jotta luottamus säilyy.
Toimivat tietoturvalinjaukset syntyvät parhaiten yhteistyöllä.
Uuden lain mukaan Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaiselle asetetaan korkean tason asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on laatia anonymisointia, tietosuojaa ja tietoturvaa koskevat Tietolupaviranomaisen toiminnan periaatelinjaukset. Asiantuntijaryhmässä on oltava tekoälyn, data-analytiikan, tietoturvan, tietosuojan, alan tutkimuksen, tilastotieteen ja tilastotoimen asiantuntija sekä Tietolupaviranomaisen edustaja. Viranomaisten asettamiin asiantuntijaryhmiin tulee kutsua laajasti erilaisia yrityksiä virkamiesten lisäksi. Toivottavasti tämä ryhmä kootaan ennakkoluulottomasti ja nopeasti.
Sitra on tehnyt verkostojen vahvistamiseksi määrätietoisesti työtä vuodesta 2015 lähtien, ja yhdeksi Isaacus-hankkeen parhaimmaksi anniksi koettiin ruohonjuuritason yhteistyön lisääntyminen ja monialainen osaaminen. Sitran IHAN-hanke jatkaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, kun selvitämme voimmeko rakentaa eurooppalaisiin arvoihin pohjautuvan uuden reilun ja ihmislähtöisen datatalouden mallin.
Meillä on hyvät eväät kestävän ja luottamusta herättävän toimintaympäristön kehittämiseen, kunhan emme lähestyvän kevään innoittamana jää riippukeinuun löhöämään.
On nohevuuden aika, sillä rahalla ja resursseilla emme pysty kilpailemaan, verkostoilla ja yhteistyöllä kylläkin.
#isaacus #toisiolaki
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.