Tulevaisuuteen vaikuttaminen on taito, jota voi kehittää

Tulevaisuutta voi lähestyä monin eri tavoin. Skenaariot ja trendilistaukset ovat tyypillisiä tulevaisuuteen varautumisen menetelmiä. Niiden tarkoituksena on nykyhetkessä jo näkyvien kehityskulkujen tunnistaminen ja seurausten pohtiminen.

Visiot ja tiekartat taas ovat olennainen osa tulevaisuuden suunnittelua. Niiden tarkoituksena on avata keskustelua toivottavista tulevaisuuksista ja siitä, miten niihin voitaisiin päästä. Kolmantena lähestymistapana on usein vähemmälle huomiolle jäävä tulevaisuuksien avartaminen. Esimerkiksi heikkojen signaalien tai utopioiden avulla voidaan laajentaa tulevaisuuskuvien kirjoa ja haastaa tulevaisuudesta tehtyjä oletuksia.

Kaikki edellä mainitut lähestymistavat ovat käytössä Sitran tulevaisuustyössä. Sitran ennakointityön tavoite on, että Suomessa tunnetaan hyvin mahdolliset tulevaisuuden kehityssuunnat. Painotus on kuitenkin vahvasti yhdessä tekemisessä. Valmiiksi pureskeltujen tulevaisuuskuvien rinnalle tarvitaan yhteistä tulkintaa ja yhdessä tekemistä. Tulevaisuus on avoin ja siihen voi vaikuttaa tämän hetken toimilla.

Tarvitaan yhdessä luotua uskoa tulevaisuuteen

Yhdessä tekemisen painotus näkyy myös toiminnassamme ja tavassamme ymmärtää se, miten yhteiskunnallinen muutos syntyy. Siirtymä ekologisesti kestäviin yhteiskuntiin edellyttää todennäköisesti suuria muutoksia, mutta emme usko, että muutosta on mahdollista saada aikaan pelkästään ylhäältä päätöksentekijöiltä alas kansalaisille valuttamalla, vaan ihmiset ja yhteisöt tarvitaan mukaan tekemään muutosta.

Jotta aikamme suuret yhteiskunnalliset haasteet voidaan ratkaista – esimerkiksi siirtymällä kiertotalouteen ja demokratiaa uudistamalla – tarvitaan yhdessä luotua uskoa tulevaisuuteen ja taitoja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Ajattelemme tammikuussa käynnistyvässä Tulevaisuuden uudistajat -projektissa, että nämä taidot koostuvat tulevaisuusajattelusta ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidoista. Ison ajattelun yhdistäminen käytännön tekemiseen on tärkeää. Tulevaisuusajattelu koostuu tulevaisuustiedon, muun muassa megatrendien, tulkinnasta, tulevaisuusväittämien haastamisesta ja kritiikistä ja toivottavien tulevaisuuksien kuvittelusta.

Sosiaalisen median aikakaudella yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa taas korostuu kyky luoda osallisuutta kupliin eriytyneessä sosiaalisessa todellisuudessa. Täytyy kyetä löytämään laajoja joukkoja yhdistäviä pienimpiä yhteisiä nimittäjiä ja viestimään halutusta muutoksesta ymmärrettävästi. Ennakointiasiantuntija Krizna Gomezin mukaan ihmisoikeuksien puolustajat ja EU:n kaltaiset instituution ovat häviämässä pelin populisteille, koska tukeutuvat argumentoinnissaan pelkästään koviin faktoihin. Ne ovat irtaantuneet yhteisöistä, koska puhuvat kieltä, jota ihmiset eivät ymmärrä tai koe omakseen.

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidot arkipäiväisiksi

Tulevaisuuden uudistajat -projektin kantava ajatus on, että aikamme suuriin haasteisiin, kuten ekologiseen kestävyyskriisiin vastaaminen vaatii tuekseen suuria muutoksia ajattelussa, toimintatavoissa ja taidoissa. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitoja tarvitsevat sekä yksilöt että yhteisöt, ja näiden taitojen kehittäminen kaipaa tukea.

Satoja rauhanomaisia kampanjoita tutkinut Erica Chenoweth on havainnnut, että rauhanomaiset kampanjat ovat erittäin tehokas tapa saada aikaan yhteiskunnallista muutosta. Usein muutoksen liikkeelle saamiseen on tarvittu vain muutama prosentti väestöstä.

Tulevaisuuden uudistajien tavoitteena on tuoda yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidot lähelle yksilöä ja organisaatiota, arkipäiväiseksi asiaksi muun muassa koulutusten ja työkalupakkien (esimerkiksi Tulevaisuuden tekijän työkalupakki) avulla.

Säilyttävästä toivosta rakentavaan toivoon

“Anger is not sufficient to maintain motivation over time; you also need to have hope and to believe that you can make a difference.” (Kathryn Sikkink)

Viime vuosina olemme eläneet synkkien tulevaisuuskuvien ja dystopioiden kyllästämää aikaa. Tästä kertoo esimerkiksi se, että vuonna 2017 raportoitiin George Orwellin kuuluisan dystopian 1984:n myynnin kasvaneen 9500 prosentilla presidentti Donald Trumpin virkaanastujaisten jälkeen. Amazonin myydyimmäksi kirjaksi kimmonneen 1984:n suosiota selitettiin mm. sillä, että sitä lukiessa voi tuudittautua ajatukseen, että asiat voisivat olla huonomminkin ja että poliittisesta suuntautumisesta riippumatta lukija voi löytää teoksesta jotain terapeuttista.

Emme väitä, etteikö huoleen ole syytä. On kuitenkin syytä erottaa toisistaan säilyttävä toivo ja rakentava toivo. Vaikkei olisikaan toivoa siitä, että asiat voisivat säilyä ennallaan, on silti vastuullista rakentaa uskoa tulevaisuuteen, jotta suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin voidaan vastata. Huominen voi olla tätä päivää parempi, vaikka se olisikin erilainen.