Työhyvinvointimarkkinat houkuttelevat kasvuyrityksiä

Työhyvinvointimarkkinat kiinnostavat kasvuyrityksiä ilmeisistä syistä. Ostajalle, eli työhyvinvoinnin palvelua etsivälle yritykselle tai organisaatiolle haasteena ei ole kuitenkaan parhaan tuotteen valinta, vaan ratkaisujen liian pieni kohdealue ja irrallisuus. Sitra on selvittänyt digitaalisten terveydenhuollon ratkaisujen mahdollisuuksia työhyvinvoinnin alueella.

Suomessa on noin 300 hyvinvointi- ja terveysteknologian/-alan kasvuyritystä. Määritelmänsä mukaisesti suurin osa näistä yrityksistä etsii vielä menestystuotettaan ja joskus myös menestyksen parhaiten mahdollistavaa liiketoimintamallia. Kuluttajamarkkinoilla kansainvälinen kilpailu on kovaa, yleisimmät mobiilisovelluskaupat sisältävät tuhansia terveys- ja hyvinvointisovelluksia ja suuret toimijat panostavat mittaus/sensori-pohjaisiin tuotteisiin. Toisaalta kuluttajat ovat tottuneet internetissä kaiken olevan ilmaista.

Työhyvinvointimarkkinat vaikuttavat sen sijaan kiinnostavilta. Yrityksillähän on rahaa ja jokaisesta tehdystä kaupasta saa kerralla kymmeniä, satoja tai tuhansia uusia käyttäjiä. Mutta miltä tilanne näyttää asiakkaan näkökulmasta?

Alalla toimivien nuorten yritysten määrän kasvu näkyy myös asiakkaille: uusien digitaalisten ratkaisujen tarjoajia on enemmän kuin riittävästi. Internetiä, mobiiteknologiaa ja sensoreita hyödyntäviä palveluita löytyy varmasti ostajalle, jonka taskussa rahat polttelevat. Työhyvinvoinnin palvelua etsivälle yritykselle tai organisaatiolle haasteena ei ole kuitenkaan parhaan tuotteen valinta suuresta joukosta, vaan ratkaisujen liian pieni kohdealue ja irrallisuus. Yleinen trendi palveluiden hankinnassa on kohti ratkaisukokonaisuuksia ja tuotteiden ostamista palveluna. Tällä hetkellä työhyvinvointimarkkinoilla tarjotaan usein yksittäisratkaisuja tiettyyn asiakkaan ongelmaan. Tämän lisäksi tuotteen toiminta ja vaikuttavuus lähtee monesti liiaksi kehitetyn teknologian mahdollisuuksista, eikä asiakkaan ratkaistavista ongelmista.

Ratkaisujen pirstaleisuus on haaste yritykselle ostajana ja kokonaisuutta johtavana tahona, mutta myös käyttäjänä toimivalle työntekijälle. Työntekijälle irralliset palvelut tarkoittavat jatkuvaa tuotteiden, käyttöliittymien ja salasanojen vaihtumista. Työntekijän eri palveluissa tuottama tieto puolestaan hajaantuu ja katoaa. Kampanjaluonteiset aktiviteetit luovat innostuspiikin, mutta tämän vaihtelun ei pitäisi tarkoittaa käyttäjälle järjestelmän, toimintamallien ja terminologian muuttamista.

Työhyvinvoinnin valitseminen kohdemarkkinaksi tarkoittaa terveysteknologiayritykselle usein ostopäätöksiään analyyttisemmin tarkastelevaa ostajaa. Etenkin nykyisessä taloustilanteessa organisaatio odottaa saavansa kaikista investoinneistaan taloudellista hyötyä. Suoria työhyvinvoinnin kustannuksia, kuten työterveyshuoltoa ja vakuutuksia, on vielä helppo seurata. Vaikeampaa on arvioida toimenpiteiden vaikutusta välillisiiin kuluihin, kuten poissaoloihin ja ennenaikaisiin eläköitymisiin.

Työhyvinvoinnin kehityshankkeiden hyötyjen vaikutusta on jo haastava laskea. Hyödyt voivat olla vaikka myönteiset vaikutukset organisaation tuottavuuteen ja asiakaspalvelun laatuun, mutta liiketoiminta- ja talousjohdon muissa investoinneissa edellyttämää kustannus/hyöty-analyysin yleisesti hyväksyttyä laskentamallia ei työhyvinvointialueella ole olemassa.

Kaikissa näissä tapauksissa haasteena on myös tietyn toimenpiteen suoran vaikutuksen tunnistaminen sekä hyötyjen realisoitumisen aikajänteen pituus.

Sitra on pohtinut digitaalisten terveydenhuollon ratkaisujen mahdollisuuksia työhyvinvoinnin alueella yhdessä toimialan eri osapuolten asiantuntijoiden kanssa syksystä 2013 lähtien. Ohessa projektin välituotoksena syntyneitä materiaaleja.