Usko markkinoiden tehokkuuteen ampuu yli

Ekonomistit antavat usein ymmärtää, että kilpaillut markkinat ovat tehokkain tapa organisoida taloudellista toimintaa. Tällaiseen ajatukseen perustuu mm. kilpailupolitiikka ja yksityisen sektorin tehokkuusetujen korostaminen suhteessa julkisiin toimijoihin. Tällä ajattelulla on taloustieteessä pitkät juuret, jotka ulottuvat Adam Smithin Kansakuntien varallisuuteen saakka. Viime vuosikymmeninä markkinoiden ylivertaisuutta on korostanut erityisesti uusklassinen taloustiede.

Taloustieteessä on kuitenkin useita erilaisia suuntauksia ja tutkimusalueita, joista uusklassinen taloustiede on vain yksi. Taloutta tutkitaan myös muissa yhteiskuntatieteissä. Monet taloustieteen suuntauksista eivät oleta uusklassisen teorian tavoin, että markkinamekanismi on pääsääntöisesti tehokkain tapa organisoida taloudellisia aktiviteetteja ja että ihmiset ovat rationaalisia päätöksentekijöitä. Tällaisia Suomessa vähälle huomiolle jääneitä taloustieteen suuntauksia ovat mm. institutionaalinen taloustiede (institutional economics), käyttäytymistaloustiede (behavioral economics) ja kehitystaloustiede (development economics).

Näillä tutkimusalueilla ei oleteta markkinoiden tehokkuutta vaan niissä tutkitaan markkinoiden ja muiden organisatoristen ratkaisujen tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä ja ongelmia empiirisesti. Kaikilla organisointitavoilla on omat tilanteesta ja kontekstista riippuvat vahvuutensa ja heikkoutensa. Talouden organisointiin liittyviä yleisiä totuuksia ei näiden tutkimusten perusteella ole olemassa. Esimerkiksi Ronald Coase, Joseph Stiglitz ja Daniel Kahneman ovat voittaneet tämän alueen tutkimuksillaan taloustieteen Nobel-palkinnot.

Cambridgen yliopiston Ha-Joon Chang korostaa, että monimutkaisen maailman ymmärtämisessä ei voi luottaa yhden tutkimussuuntauksen tietoon vaan niiden tulkitsemiseen tarvitaan monenlaisia näkökulmia ja viitekehyksiä (katso vaikkapa tämä video). Tämä unohtuu usein yhden totuuden Suomessa, jossa johtavat taloustieteilijät on nostettu taloudellisen tiedon ehdottomiksi auktoriteeteiksi. Taloustiede on yhteiskuntatiede, jonka saavuttamiin tuloksiin vaikuttaa muiden tieteen alojen tavoin tutkijan arvot, valinnat ja tulkinnat. Taloustieteen teoriat ja suuntaukset heijastavat myös oman aikakautensa yhteiskuntaa ja muuttuvat sen mukana. Taloustieteen historiallinen kehitys on paras todistus siitä, ettei taloustieteessä – niin kuin muussakaan yhteiskuntatieteessä – ole absoluuttista totuutta.

Viikon varrelta -kirjoitukset vetävät yhteen ajankohtaiset puheenaiheet Sitran strategia- ja tutkimustiimissä. Viikon varrella kirjoitukset löytyvät kootusti täältä.