Uusvanha kyläyhteisö

Julkisen hallinnon rakenteiden ja toimintatapojen uudistamistarve on vääjäämätön. Kuntien osalta merkittävien rakenteellisten uudistusten toteuttaminen on kuitenkin jäänyt toistaiseksi odottamaan toteutumistaan. Erityisen akuutti tarve uudistuksille olisi sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteissa, joiden kustannuskehitys on kaiken lisäksi kansallisesti ollut selvästi muiden palvelusektoreiden kustannuskehitystä nopeampaa.

Vaikka laajat rakenteelliset muutokset antavatkin valtakunnan tasolla edelleen odottaa itseään, on tarve uusien toimintatapojen käyttöönotolle alueellisesti ja paikallisesti jo ennen niitä huutava. Usein uusien, vaikkakin pienimuotoisten uudistusten etsiminen ja toteuttaminen ovat tässä mielessä ensiarvoisen tärkeitä ja voivat pieninä puroina yhdessä muodostaa perustan laajoille uudistuksille ja hyvien toimintatapojen monistamiselle. Tästä pitää huolen kuntaorganisaatioiden suuri lukumäärä ja niiden toimintayksiköiden laajuus. 

Selvitäkseen tulevaisuuden haasteista Lahden kaupunki on sekä vuoteen 2025 ulottuvassa strategiassaan että kaupunginvaltuuston 2012 hyväksymässä tulevaisuuden palvelukonseptissaan linjannut hyödyntävänsä uusia, innovatiivisia tapoja järjestää palveluja. Samalla korostetaan entistä voimakkaammin asukkaiden omaehtoisuutta suhteessa julkisen sektorin palvelutehtävään ja toisaalta heidän oikeuttaan osallistua käyttämiensä palveluiden suunnittelu- ja kehittämistyöhön aktiivisemmin.

Näistä lähtökohdista syntyi Uusvanha kyläyhteisö -hanke yhteistyössä Sitran kanssa. Hankkeen aikana Lahden alueella tuotettiin lähipalveluja uudella tavalla: yhteisöllisesti ja yhteiskuntavastuullisesti, mutta markkinataloudessa.

Mitä hankkeesta sitten Lahden kaupungin näkökulmasta jäi lopputulosten muodossa käteen? Kokonaisuutena voidaan todeta, että Uusvanha kyläyhteisö onnistui nimensä mukaisesti parhaiten uudenlaisen yhteisöllisyyden ja palveluiden käyttäjien osallistumisen ja voimaannuttamisen vahvistamisessa. Hankkeen toteutuksen puitteissa onnistuttiin kyseenalaistamaan lukuisia olemassa olevia toimintatapoja ja löytämään uudenlaista lisäarvoa tuottavia ratkaisuja erityisesti palveluverkostoja, uusyhteisöllisyyttä, osallisuutta ja toisaalta myös toimijoiden omavastuuta vahvistamalla.

Yksittäisten palveluiden osalta lupaavista aihioista ehkä kaikkein lupaavimmalta vaikuttaa uusimuotoisen yritystoiminnan, ns. täydentävän palveluyhtiön synnyttäminen täydentämään kaupungin kotiin tuotavien palveluiden kokonaisuutta. Tuon kokonaisuuden piiriin syntyi uusi mikroyritys, jonka työllistävät vaikutukset ovat pienimuotoisuudestaan huolimatta merkittäviä ja toimintatapa monistettavissa ympäri maata. Tässä mielessä kyseisen tyyppisen, puhtaaseen yrittäjäriskiin perustuvan toiminnan työllistämisvaikutukset saattaisivat valtakunnallisessa mittakaavassa nousta kolmi- ja jopa nelinumeroisiksi.

Hankkeen aikana voitiin todentaa myös se, että Pirkanmaalla pilotoitu Yhteisöbonuskortti ja sen hyödyntäminen lasten iltapäiväkerhotoiminnan ja sen välipalojen rahoittamisessa toimi myös Lahdessa. Myös lähiruokavälipalat osana iltapäivätoimintaa ovat kiinnostava avaus paikallisyrittäjyyden ja palvelumarkkinoiden tukemiseksi sekä paikallisen elintarviketuotannon merkityksen korostamiseksi.

Hyvällä omallatunnolla voidaankin siis todeta, että hankkeessa toteutettu pilotointimalli oli erinomainen tapa uusien toimintamallien, kumppanuuksien ja yritystoiminnan toteuttamiseksi myös Lahden seudulla.  Tästä on hyvä jatkaa!